Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. Astevaihtelusta
  2. Vokaalienvälinen h ja saneensisäiset puolivokaalit j ja v
  3. Saneiden loppukonsonanteista
  4. Konsonanttien assimiloitumisesta
  5. ts (/θθ/) -yhtymästä
  6. Geminaattanasaalit ja -likvidat
  7. Jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät
  8. Muita vokaaliyhtymiä
  9. Pääpainottomien tavujen i-loppuiset diftongit
  10. Diftongireduktio
  11. Muita vokalismin poikkeavuuksia
  12. Äänteiden (ja tavujen) heittyminen
  13. Sananvartaloista
  14. Sijoista
  15. Komparaatiosta
  16. Pronomineista
  17. Verbin finiittimuodoista
  18. Verbin nominaalimuodoista
  19. Partikkeleista
  20. Omistusliitteet
  21. Liitepartikkelit
  22. Sanastosta








16.1. Perusluvut

16.2. Järjestysluvut

16. LUKUSANOISTA

16.1 Perusluvut

Peruslukujen äänneasusta mainittakoon seuraavat seikat: kolme on yleisesti t -loppuinen ( colmet , colmetkymmendä ), seitsemän e :llinen ( seitzemen ~ seidzemen ) ja perusmuodon tuhat sijasta esiintyy nominatiiviakkusatiivi tuhannen (LPet. owat tuhannen aijastaica pijnatut , Ika. löij tuhannen Philisteriä , Hamm. tuhannen kerta tuhannen seisoit hänen edesäns ).

Yhdistettyjen peruslukujen muodostaminen poikkeaa nykyisestä seuraavasti: toista -loppuisia ( yksitoista , kaksitoista ym.) vastaavat alkuperäisemmät yksitoistakymmentä , kaksitoistakymmentä jne.; lukusanan kolmekymmentäkahdeksan vastineena on joko tyyppi kolmekymmentä ja kahdeksan tai kahdeksan neljättäkymmentä (määritteen yhteydessä esim. kahdeksan vuotta neljättäkymmentä ).

Esimerkkejä:

Agr. Cahdhentoistakymenen cansa , Cadhexankymende ia nelie aiastaica , Cudhenkymmenen ia cahdhexan aijastaijan ielken , wijsi ydhextkymmende Pappia

R 1642 cahdexantoistakymmendä kynärätä , caxi wuotta cudettakymmendä

Hamm. caxitoistakymmendä Israelin Sucucunda , ne sata ja neljä wijdettäkymmendä tuhatta '144 000'

Raj. nijtä cahta poica wijdettäkymmendä '42:ta poikaa', Cahdexan Näljättä-Kymmendä-Tuhatta '138 000', Cahdexen neljättäkymmendä ajastaica

Kolck. Cuudendena Wuonna toistakymmendä ijästäns '16. ikävuodellaan'

Ika. Sata Cahdexankymmendä ja Wijsi tuhatta miestä .

Huom. seuraavien ilmausten ortografia: monda 1000 muuta Judalaista (Ika), monda 10. kerta (Flach).

Muist. Perusluvun nominatiiviin (ja kvanttoriin monta ) liittyvä määrite on väliin monikossa ja odotettavan partitiivin sijasta nominatiivissa (tyyppi kymmenen käskyt ). Lukusanakin voi olla monikossa, ts. kymmenet käskyt pro kymmenen käskyä .

Määrite nominatiivissa tai monikon partitiivissa:

Agr. nin monda ialo oppenuet Miehet , ne Seitzemenkymmende Tulkit '70 kääntäjää'. NE Widhet Tunnot Vlcoiset 'viisi aistia'

LPet. Jumalan kymmenen Käsky sanat ~ ne Jumalan kymmenet käsky sanat ~ ne Kymmenen Käskyt

Bång seidzemän Pappeja

Perusluku määritteineen muussa sijassa:

Agr. ninen Kymmenen Sucukundain wastan , ninen Seitzemenkymenein (huom. monikko) tulkein , nijste Cadhestoistkymmenist Pienimist Prophetist , ninen kymenen Caupungein , Cadhen eli Colmen Todhistain

Ika. cahden pahantekiäin cansa , nijden 7. poicain Äitistä , monen tuhannen Engelitten joucon tygö

Hamm. nijden colmen Opetuslastens edesä , monen Tuhannen pyhäin canssa

LPet. caicken kymmenen Jobin Lasten päälle

16.2 Järjestysluvut

Järjestysluvut on suureksi osaksi merkitty numeroin, joten niiden äänneasua ei voi päätellä. Kirjoitetuista luvuista, etenkin yhdistetyistä, saattaa puuttua järjestysluvun tunnus.

Esimerkkejä:

Agr. Cadhelkymmenelle Keisarin Constantinusen woodhella, cooli Cadhexan (lienee tulkittava konsonanttivartaloiseksi essiiviksi /kahðeksa(n)n(a)/ < * kahðeksat + na ) aiastaican Neronin aigalla

R 1642 neljännestä colmattakymmenestä päiwästä '24. päiwästä', SEidzemendenä ajastaicana neljättäkymmendä '37. vuotena'

Raj. cahdexena kymmendenä wuona jälken Christuxen taiwasen astumisen .

Muist. Päiväyksissä näkee usein latinaa (sekä kuukauden nimi että ilmaus 'vuonna' latinaksi): Hemm. Iunii 9. Anno &c 1616 ; Speitz 6. Novembris wuonna 1638 ; R 1642 20. Julij, Anno 1642 . Suomenkielisissä päiväyksissä kuukauden nimi on yleensä inessiivissä, joskus elatiivissa tai adessiivissa; järjestyslukuun liittyy väliin määräinen artikkeli, ts. se -pronominin essiivi sinä .

Esimerkkejä:

Inessiivi:

As. sinä 9. P. Heinäcuusa , 1. Päiwänä Maalis Cuusa Wuona 1681, Stockholmisa toisena päiwänä Colmatta kymmendä Maalis Cuusa '22. maaliskuuta' Wuotena 1673, sinä 18. päiwänä Elocuusa . Wuona 1668

Kolck sijnä 10. Päiw. Talwi-Cuusa '10. joulukuuta'

Bång edesmennenä wuotena , cahdenakymmenena päiwänä Joulu cuusa , sijnä seidzemennessäcolmatta kymmendenesä päiwässä, maalis cuusa '27. maaliskuuta'

Elatiivi:

Just. Yhdexäs Päiwä Heinäcuust Cului

Ika. 14 päiwänä huhticuusta

Raj. Hwittis 'Huittisissa' 15. Päiwänä Elocuusta , Anno 1654

Adessiivi:

Juhana III:n kirje Joulw kuulla , Meiden Herran ia Lunastaian syndymen peiwen ielkin yxi Tuhat Wijsi satha Cahdexan kymmendä ia neliä aiastaika

Flach. 1670. 14. Päiwänä Marras Cuulla .