 |
||||||||||||
|
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
||||
|
|
|
|
|
|||||||||
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
|||||
|
|
|
|
|
|||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Assimiloituneet asut ovat A-loppuisten vokaaliyhtymien vallitseva tyyppi ns. eA-nomineja lukuun ottamatta (ks. 7.2). Kyseeseen tulevat ennen kaikkea a) nominien yks. partitiivi, b) verbien 1. infinitiivi sekä c) supistumaverbien vokaalivartalot. VKS:n assimiloituneet muodot ovat paljolti tuttuja oman aikamme puhekielestä (esim. kelloo, tyttöö, nimee, sanoo, lukee, rupee pro kelloa, tyttöä, nimeä, sanoa, lukea, rupeaa).
Agr. muistoos, wsko /uskoo/, samallamoto /-muotoo/, hetke, itzeens, nimees, wäke
Hemm. pitoo, Toucoo
Finno kieldö /kieltöö/, luonto /luontoo/
R 1642 armo, waimo, tykö /tyköö/, onne, idzes.
Agr. sanoo, seiso, waluoo /valvoo/, imee, kylpe, laske
R 1642 itke, lähte, luke
Bång ulgos lähte.
Agr. kiroman 'kiroaman', cokouat /kokoovat/, lange /lankee/, paaston /paastoon/, rupee, ylespuhkeman
Hemm. puhkevat, taucoman /taukoomaan/, wircoman /virkoomaan/
R 1642 janon /janoon/, coco /kokoo/ 'kokoaa'
Ika. Janoon, cokoomme, rupe.
Etenkin OA > UA-tapaukset ovat harvinaisia, muutaman esimerkin varassa: Agr. waluuans 'valoansa', ylencatzua, ei catua 'katoa', jsua 'isoaa'; Proc. ainuan, ainuastans, ainucaisen. Sitä vastoin tapaukset, joissa eA > iA (joskus edelleen iA > ii), ovat Rapolan (1965) mukaan yleisiä 1500-luvun kielessä, mutta käyvät 1600-luvulla harvinaisiksi:
Agr. sitä Hengi /henkii/, colmet hetki, caikia Hyue, itziäs, enge häpie, idkie, lukija 'lukea', pukia, sine - - rupiat
Ika. itziänsä, sokiata järkiäm, laskia
LPet. nimiäns 'nimeään'
Raj. idziäs
Andr. Laskia 'laskea'
Kex. kärsi 'kärsiä'.
Nykysuomen eA-loppuiset nominit ovat VKS:ssa lähes säännöllisesti kauhia, oikia, selkiä -tyyppisiä (yleisiä esim. cauhia, corkia, syngiä, wiriä, ylpiä). Assimiloituneita asuja on jonkin verran (Agr. pehme, pimees, walke, Koll. hope, ylpeet, Ika. keweet), mutta Rapolan (1965) mukaan ei vuoden 1642 Raamatusta juuri löydä muuta kuin iA-edustusta. Näiden nominien monikko on vaihdellen tyyppiä ilkeitä ~ ilkiöitä, kauheita ~ kauhioita, joskin nykykielen mukaiset asut tuntuvat olevan enemmistönä. Esimerkkeinä nykykielestä poikkeavasta käytännöstä vaikkapa Raj. selkiöil sanoilla(samalla sivulla myös selkeillä), LPet. ilkiöit, cauhioita, Kex. ylpiöistä.
Muist . VKS:n eA ~ iA -nomineista johdetut ominaisuudennimet ovat milloin i:llisiä, milloin e:llisiä (valkius~ valkeus). Jommankumman tyypin suosiminen on jossakin määrin sanakohtaista, esim. Agricolalla useammin valkeus kuin valkius, mutta useammin oikius kuin oikeus.
Agr. Walkius, corckius, Walkeus
Ika. cauhiutta, oikeutta, surkeudest
LPet. walkeus
Kex. corckiuten (ill.), surckiudest, walckiuten, corckeus
Thur. oikiuden, walkeudella
Andr. cauhius
Fav. cauhiutta, corkeudes, walkeus
Raj. minun surkiuten.
Mainittakoon, että myös i- ja ii-vartaloisista nomineista (tyypit kiltti, kaunis) johdetut ominaisuudennimet ovat vaihdellen i:llisiä ja e:llisiä, tosin Agricolalla esim. fangius yli kymmenen kertaa niin tavallinen kuin fangeus.
Agr. cauniutta, cauneus
Ika. fangiuteen, cauniutta, Pappius, fangeudesta, cauneutta, hänen cauneudens, Tyranneudest
LPet. cauniudesta, raitiudes, fangeudes, cauneutta, hänen cauneudestans
Raj. hänen Cauniudens, Fangiudella
Proc. Cauneudellans, Cauneuden
Hamm. Pappeus.
Tyyppien valkeet ~ valkiat vaihtelu saattoi johtaa "virheisiin", esim. LPet. sikemme 'sikiämme' (toisaalta siginnet samalla kirjailijalla). Sellaiset asut kuin LPet. rucoilla - - hywin tekiöin edest (pro hyvinteki(j)äin) ja As. nurjoita 'nurjia' selittynevät jA-loppuisten nominien sekaantumisesta eA ~ iA -nomineihin. Huom. myös asu sikiä 'lapsi' (nykyisin murt.) pro sikiö: Ika. heidän Sikiäns, sikiöitä.
UA- ja iA-yhtymien assimiloituminen on yleistä 1500-luvulla, mutta harvinaistuu 1600-luvun proosassa. Kyseeseen tulevat muodot ovat yks. ja mon. partitiiveja sekä sporadisesti 1. infinitiivin muotoja; supistumaverbeistä on jokunen esimerkki:
Agr. awuu, exytty, lucuu, Oliuu 'öljyä', pandu, Oxi, punaist tauti, turhi, wäri /väärii/, cutzu 'kutsua', syndy 'syntyä', kerssi 'kärsiä', oppi
Finno pysy, tapactu 'tapahtua', alamaisi 'alamaisia', Suomalaisi
Hemm. hyötyy 'hyötyä', salaisii, taitamattomii, toisii 'toisia'
R 1642 Israeli, sencaltaisi ajatuxi
LPet. tapahtu, Neljänäisi 'neljänlaisia', Cunnialisij, Risti, erj 'eriää', kerkij 'kerkiää'
Ika. caicki riettautta
Proc. etzi 'etsiä'.