TEKSTI 10.

1 ns. majesteettiuden monikko

2 Nimen Johannes ~ Juhana keskiaikaisia variantteja olivat Ruotsissa mm. Johan ja Jahan; näistä Jahan oli alkuun harvinainen, mutta yleistyi 1500-luvulta lähtien

3 Huom. pronominien se ja he länsisuomalaiset pitkävokaaliset murrevariantit (ks. tekstin 8 alkuhuomautusta) ja toisaalta me-pronominin rinnakkaisasuna itäinen variantti /myö/ ks. 17.1 ja 17.2. Se-pronominilla on tekstissä usein määräisen artikkelin funktio.

4 Kuninkaan arvonimistä ks. tekstin 8 viitteitä 13

5 'suuriruhtinas' 9.1 ja 23.5.2. Juhana III otti v. 1581 muiden titteliensä lisäksi Suomen suuriruhtinaan arvonimen, ja tätä titteliä Ruotsin kuninkaat käyttivät suuren Pohjan sodan tappioon asti.

6 Karjala-nimellä on VKS:ssa seuraavanlaisia asuja: nom. Carelia (Agr.), gen. Carialan (Agr.) ~ Carelin (esim. tässä tekstissä), iness. Carelis (yleinen) ~ Careleis (R 1642 esip.), illat. Careli(j)n jne.

7 Ven. Vodskaja pjatina eli Vatjan viidennes, yksi keskiaikaisen Novgorodin hallinnollisista alueista (veropiireistä), käsitti Inkerinmaan sekä Käkisalmen Karjalan

8 8.2 Muist. ja 12.2

9 Lähdetekstissä hertig över esterna. Ks. 20.1.3 ja 31.2

10 Määräinen artikkeli 24

11 pro eestein (tai eestien) 'eestiläisten, virolaisten', lähdetekstissä asu Eester (muinaisr. ester = isl. eistr); vrt. Eerikki ~ Eirikki ~ Airikki (teksti 4. B viite 12)

12 Lähdetekstissä Livland 'Liivinmaa'. Liivinmaa tarkoitti keskiajalla nykyistä Viron ja Latvian aluetta, joka kuului Saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. Uudella ajalla Liivinmaa oli provinssi, joka käsitti Pohjois-Latvian ohella Viron eteläpuoliskon. Sotien aikana (15581629) ruotsalaiset ensin liittivät Viron pohjoiset maakunnat (mm. Virumaan) Ruotsi-Suomeen ja saivat lopulta valtaansa kaikki virolaisalueet sekä pääosan Liivinmaata (-> Viron ja Liivinmaan kuvernöörikunnat). 1600-luvun asetusten suomennoksissa on joskus pelkkä E(e)st(h)inmaa, joskus Wiroi 'Viro', yleisemmin molemmat (esim. Hertua Skånehen, Esthinmaalle, Wiroin; Hertuinna Estijn; Hertiginna Wirois; Hertua Skånis, Estin maasa, Wirois; Hertua Skonin, Estin Maahan, Wiroin Maahan)

13 /? herttu/ 23.5.2

14 1.2 ja 18.1.1

15 14.6

16 Lähdetekstin sanaparadigma [göra] kunnigt och veterligt on saanut käännöksen [tehdä] taidoksi ja tiettäväksi (vrt. taitaa, tietää)

17 15.1 Muist. 1

18 'säädyssä' (r. stånd) 1.2

19 so. olemme tehneet parhaamme ja mahdollisimman tarmokkaasti

20 r. menige man. Ks. tekstin 4. B viitettä 146

21 Prepositio ylitzen kuuluu ilmaukseen koko waldakunnan eli Rijkin, joten sen paikka olisi kuin-konjunktion jäljessä (r. över hela riket)

22 konditionaalin apuverbi 33.2 (astevaihtelusta 1.4.2)

23 /kövitetyksi/ 'kevennetyksi, helpotetuksi' 11.3 Muist.1

24 pro huojitetuksi = huojennetuksi, helpotetuksi (vrt. huokea : huojentaa, huojistaa)

25 (jk) mahtais(i) kövitetyksi tulla pro nyk. (jtk) helpotettaisiin 18.4 ja 34.1

26 Tekstissä on väliin y pitkän i:n merkkinä, esim. nystä /niistä/, Nyn /niin/, nytä /niitä/

27 /määrättömist(ä)/ 'laittomista, epäoikeudenmukaisista'

28 skydi ~ skyti = kyyti, kuljetus (23.5.2); skydin teko ~ tekeminen = kyyditys, kuljetus (r. skjutsfärd); skydin hevo(i)nen = kyytihevonen

29 vierasten vaivaaminen ~ vierastaminen = pakkovierailu, pakollinen majoitus (r. gästning); vierastaa väkivallalla = vaatia väkipakolla vieraanvaraisuutta (r. våldgästa)

30 = joilla (heitä on rasitettu). Rel. pronominiin liittyy jäljessä tuleva postpositio cansa aivan lähdetekstin mukaisesti: som de - - har - - varit med betyngda, nyk. - - betyngda med

31 20.2

32 21.4

33 19.6.2

34 Merkitys VKS:ssa 'erityinen, erikois-, erillinen'; erinomaisesti = etenkin, erityisesti

35 'kieltokirjeistä'

36 17.5

37 = siitä [asiasta]

38 23.1

39 35.3

40 'kulkuluvilla, passeilla' (r. vägbrev)

41 sananmerkki 'viesti(ntuojan)kilpi' (r. budvapen), kolmella kruunulla varustettu metallilevy, oli viestintuojan "henkilökortti".

42 Tulkittava adessiiviksi 30.1.3

43 'nelikulmaisen'

44 = sinetin (myös Insegeli, Insigli; ks. 23.5.2)

45 Partisiipilla ei ole vastinetta lähdetekstissä. Ilmeisesti se on tulkittava sanan Signetin jälkiasemaiseksi attribuutiksi ja koko postpositio ilmaus (- - alla) sanan Tie kirioille määritteeksi: (päälle)painetun nelikulmaisen sinetin alla olevilla kulkuluvilla, modernistettuna nelikulmaisella sinetillä varustetuilla kulkuluvilla(~ passeilla).

46 'käy ilmi, voidaan havaita' 39.2.2.4 (astevaihtelusta 1.3)

47 = 'paitsi (sitä) mitä, sen lisäksi, mitä' (r. förutan vad som) 20.2. s.v. ilman

48 14.1.2

49 13.3.3

50 so. suullisesti

51 Lähdetekstissä ilmaus förhandla med(ngn) 'neuvotella jnk kanssa'. Suomentaja on valinnut ilmauksen tehdä tiettäväksi(jllek) ja päätynyt kontaminaatioon: (tehdä tiettäväksi) alamaisten kanssa pro alamaisille

52 so. edellä mainitussa Suome(nmaa)ssa (huom. kongruenssilapsus, myöhemmin samassa tekstissä samas Somenmaas)

53 Herrainpäivät (~ herrainkokous) oli valtiopäivien varhempi nimitys; lähdetekstissä Allmänneliga riksdagar, jonka määritteeseen allmänneliga perustuu suomennoksen gen. attribuutti ychteisen cansan.

54 'sopineet, [yksimielisesti] päättäneet' (r. samtycka)

55 'valitettavasti' (r. tyvärr, vanha pron. thy + värre, oik. dessvärre)

56 = vaikka millaisilla, millaisilla tahansa 23.4.3

57 so. keinoilla

58 pro asioit(a). Etenkin lounaismurteille tyypillinen partitiivi, jonka mallina lienevät pahoi, paikkoi, vaaroi, viinamarjoi, ym. loppuheittoiset asut (näistä 14.2.2)

59 po. aiatellet /ajatelleet/

60 'estää, poistaa' (r. avskaffa) 23.1

61 po. ennen nimitettyen 'edellä mainittujen' (äänneasusta 14.1.3). Nykyisen edellä mainittu -ilmauksen vastineita ovat ennen nimitetty, ennen kirjoitettu, ennen sanottu, jotka pohjautuvat vanh. ruotsin ilmauksiin förnämnde, förskrivne (lyh. för:ne), förbemälde (lyh. förbe:de). VKS:n nimittää = nyk. mainita. Vrt. tekstin 8 viitettä 84.

62 po. enimitten 'eniten, enimmiten'

63 /täsä/

64 = rakkaat neuvonantajamme, so. neuvostomme jäsenet. Attribuutin kongruoimattomuus voi selittyä siitä, että suomentaja on tarkoittanut sen vain neuvo-sanan (råd = neuvo, neuvosto) määritteeksi: rakkaan neuvostomme jäsenet. Tällä kertaa käännös ei ole sidoksissa lähdetekstiin, joka modernistettuna kuuluu: av de förnämligaste här i riket, såväl innanför som utanför rådet. Mahdollista on myös, että suomentaja on tavoitellut ilmausta rakkaan riikin eli valtakunnan neuvonantajat (vrt. viitettä 152), mutta sana riikki on jostakin syystä pudonnut pois.

65 Lähdetekstin pitkä rinnasteisten nominien luettelo on tuottanut suomennokseen anakoluutin. Ilmeisesti kääntäjä ei ole tajunnut kaikkia ilmauksia rinnasteisiksi, mistä selittyy ablatiivin vaihtuminen genetiiviin, luettelon loppupuolella lisäksi nominatiiviin. Jakso modernistettuna: kärsivät - - vääryyttä - - sekä rakkaan neuvostomme jäseniltä [so. jäsenten taholta] että muilta(ylhäisiltä) ja myös heidän palvelijoiltaan samoin kuin muilta(matkamiehiltä) , niin kauppiailta kuin kihlakunnan voudeilta, kirjureilta, huoveilta ja nihdeiltä.

66 pro kuin (myös)

67 Ks. viitettä 65 (lainasanoista 23.5.2)

68 so. omilla asioillaan, omissa tarkoituksissaan, omin päin

69 /vajeltavat/. Ks. tekstin 8 viitettä 47

70 'suuntaan ja toiseen', 'edestakaisin'

71 'kuljetusta'

72 tai (~ eikä) muitakaan välttämättömiä tarvikkeita (r. nödtorft)

73 so. yhtä suurella väkivallalla, yhtä väkivaltaisesti ~ omavaltaisesti

74 2.2

75 /antavat pantaa/ 'panettavat (itsensä)', so. majoittuvat, pakottavat majoittamaan (itsensä). Passiivin infinitiivistä 19.2

76 'luo(kse)'; äänneasusta 20.1.3 c

77 /yönsijoilla/. Lähdetekstin ilmauksessa låter sig omlägga hos bönderna verbi omlägga kattaa kaiken sen, minkä suomentaja on "selittänyt" monisanaisesti: majoituttavat itsensä yösijalla, ruoalla ja juomalla, so. vaatien yösijaa, ruokaa ja juomaa

78 11.4; ks. ed. viitettä

79 20.3

80 19.5.2 ja 32.2.2

81 'huojennuksen, helpotuksen' vrt. huokia pro huokea 7.2 Muist. ja 13.1.2

82 'helpotuksen, avun'

83 25.2.2

84 Lähdetekstin ilmaus vi har aktat för gott och rådsamt 'olemme katsoneet/arvelleet hyväksi ja järkeväksi' on tyypillinen kansliakielen fraasi, jonka muunnoksia tapaa yhtenään 1600-luvun asetuksista. Suomentajan hywyden pein lienee tulkittava illatiiviksi /hyvy(y)teen päin/, merkitys 'hyvää tarkoittaen' tjs. Samantapaisia ilmauksia ovat mm. Ljungon opetuxen päin 'opettavaisessa mielessä' ja Kollaniuksen hywydhelle ja awuhun päin 'hyvää tarkoittaen'. Agricolalla on ilmaus parahuten päin kiete 'kääntää parhain päin' (oik. 'parhauteen päin')

85 Ruotsin gästgivare-sanan vastineita ovat krouvari, vierasten holhooja ja vierasten vastaanottaja 'majatalonpitäjä'; 'majatalosta' (r. gästgivarhus, tavern) käytetään nimityksiä krouvarin huone ja taverni.

86 po. Tawernerit (r. taverner). Ks. ed. viitettä

87 Erisijaisuudesta huolimatta wuosille-sanan attribuutti (kyseisessä suomennoksessa on muutakin epäloogista sijojenkäyttöä, samoin yksikön ja monikon vaihtelua)

88 Tulkittava adessiiviksi (30.1.3) = nyk. näinä (monina) kuluneina vuosina, näiden kuluneiden vuosien aikana (r. uti dessa förlidna år)

89 'lakkautetut' (r. nerlagd)

90 mahtais(i) ylesotettaa ja asetettaa pro nyk. perustettaisiin ja järjestettäisiin 18.4 ja 34.1 (ks. viitettä 25)

91 20.1.4

92 'kaaressa' (r. balk)

93 'käskynhaltijat' (r. ståthållare)

94 'laamannit, lainoppineet'

95 'kihlakunnantuomarit' (r. häradshövding)

96 /kaikkeen/ 14.1.3 Muist. 1

97 pro pikim(m)än 'pikimmin, pikimmiten' 15.2. Muist. 1, so. mitä pikimmin, mahdollisimman pian

98 = tulevana talvena 30.5.1

99 'viimeistään'; äänneasusta 20.1.3

100 Kynttilänpäivää eli Kynttilämessua (r. Kyndelsmässodag), Jeesuksen temppeliintuomisen ja Marian puhdistamisen (Luuk. 2:2235) muistojuhlaa, vietettiin Ruotsi-Suomessa vuoteen 1772 asti 2. helmikuuta (sen jälkeen lähimpänä sunnuntaina, jos kyseinen päivä oli arkipäivä).

101 so. seuraavaa

102 'hankkimaan, toimittamaan' (r. beställa)

103 = jossa, joissa, joilla, johon, josta jne. 17.5

104 Ks. viitettä 62

105 19.5.1

106 pro taloi 'taloja'; vrt. viitettä 58 edellä

107 huone tarkoittaa yleensä 'taloa, rakennusta'

108 Skydin nimittäjät ovat 'kyydinvalvojia, rättäreitä' (r. rättare)

109 /jälkiin/ 'mukaan'

110 /hevoisit(a)/ = hevosia

111 'määräävät, järjestävät, valitsevat' (r. nämna)

112 /sijaa/ (so. joille ei ole tilaa)

113 14.5.2

114 'täytetyksi ja toimeenpannuksi' tms. (r. beställa). Passiivimuodoista 18.4

115 'velvolliset'

116 Verbin skaffa 'hankkia' vastineena verbipari saada ja pyytää

117 Ruotsin förråd 'varasto' on käännetty sanaparilla vara ja neuvo

118 Määritteenä ilmaukselle waran ja neuwon, modernistettuna: hyvän varaston ruokaa ja juomaa

119 'hevosenrehua' (r. hästfoder)

120 so. kääntyvät heidän puoleensa, turvautuvat heidän apuunsa (r. lita till (ngn))

121 11.2

122 = kalliimmalla 15.1 ja 20.1.1 Muist.

123 'mahdollisuus'

124 'valmistetun'; määritteen paikasta 41.3.1

125 /monta räättii/. Lähdetekstissä med många rätter, joten odottaisi käännöstä monella räätillä, so. johon kuuluu monta ruokalajia.

126 Suomentaja on kytkenyt tuore-määritteen luettelossa ensiksi mainittuun sanaan Härien /härjän/, vaikka se kuuluisi sanaan liha: tuore(tta) härän jne. liha(a)

127 Luettelon substantiivit ovat partitiiveja: /hanhii/, /kanoi(a)/, /munii/, /nisuist(a)/, /perattuu rukiist(a) leipää/ 7.3 ja 14.2.2

128 'lestyä, puhdistettua' (r. skrätt). Vrt. lestyt jauhot, ruislesty.

129 /myyðään/

130 = tahtoopa matkamies sitten - -, mitä tahansa matkamies tahtoo(kin) 20.3

131 'pyytää'

132 14.2.1

133 pro kuitenkaan 36.4

134 Sanaparia valtaa eli(~ taikka) voimaa on käytetty toisaalta sanan makt, toisaalta våld vastineena.

135 'ryydillä, mausteilla' (r. krydda) 23.5.2

136 Partisiipit ovat sanan roka/ruokaa/ jälkiasemaisia attribuutteja, joiden siis pitäisi kongruoida pääsanansa kanssa: mausteilla tehtyä[so. maustettua] tai muuten hyvin toimitettua[so. valmistettua] ruokaa

137 Mahtaa-verbillä on imperatiivin (optatiivin) funktio (r. ) 33.2

138 = mukanaan (itse-pronominista 17.3)

139 17.2

140 = (siihen asti) kun, kunnes

141 /yökunnalt(a)/, so. yhdestä hevosenyörehuannoksesta (r. för ett nattfoder hö)

142 /penninkii/. Rahayksiköistä ks. tekstin 9. A viitettä 19.

143 /lyhteest(ä)/

144 /vuosi/

145 'vähäinen varasto'

146 /enemmän/ tai /enämmän/ 15.1

147 Panni oli viljamitta, johon mahtui puoli tynnyriä tai 20 kappaa

148 = kauroja. Rinnasteiset nominit ovat taas eri sijoissa (kauroi eli ohrain), koska suomentaja on kytkenyt vain edellisen kvanttoriin yhden Spannin. Ilmaus modernistettuna: yhde/stä (-ltä) kaura - tai ohrapanni/sta (-lta).

149 Allatiivi (14.6) pro adessiivi ajalla (vrt. viitettä 88) 'markkina-aikana, toripäivinä'

150 /hänellens(ä) hevosta/. Pronominista 17.3

151 Nesessiivirakenteen koostumuksesta 39.2.2.2 (lukusanalla artikkelin funktio)

152 = rakkaan valtakunnan neuvoston ~ neuvonantajien (~ rakkaiden valtakunnanneuvosten) tjs. Vrt. viitettä 64.

153 Jälleen epäloogista sijojen käyttöä, mikä osin aiheutunee lähdetekstistä: edellä yxi meiden palwelioist, tässä yxi meiden rackan Rijkin - - palweliat. Esitys poikkeaa ruotsinkielisestä tekstistä, joka nykysuomeksi käännettynä kuuluu: Meidän [so. kuninkaan] omien palvelijoidemme sekä myös rakkaiden valtakunnanneuvostemme ja muiden kunniallisten aatelismiesten samoin kuin heidän palvelijoidensa - - pitää antaa - -.

154 'aatelismiesten', so. veroista vapautettujen. Vrt. tekstin 8 viitettä 6.

155 Peninkuorma (nyk. murt.) = peninkulma (< penin kuulema ~ kuuluma 'se matka, jonka penin [so. koiran] haukunta kuuluu'). Hakulinen (1968) mainitsee Sorolaiselta asun peniculema.

156 Hevosen palkka (r. hästlega) tarkoittaa 'hevosen käyttömaksua, vuokraa'

157 'kirjeenkantajat'

158 /meiltä/ = meidän luotamme (r. till eller ifrån oss)

159 = voitaisiin erottaa ja tuntea 18.4 ja 33.2 ja 34.1 (tutut pro tunnetut ks. 13.2.2.1)

160 13.3.2

161 Lähdetekstissä on ilmaus fri fordenskap med häst och tärning, so. ilmainen hevoskyyti ja ylläpito (~ ruoka ja juoma).

162 = olivatpa sitten kauppiaita - - tai - - 40.3.2

163 20.1.3

164 17.3

165 'pitää hallussaan, hoitaa' 23.1, äänneasusta 11.3

166 'hoitaa, vastata jstk' 23.1

167 /suoða ja jälkiinantaa/ 'suoda ja myöntää'

168 Partitiivi- pro akkusatiiviobjekti 27.3

169 so. niillä maatiloilla, jotka he omistavat. Lähdetekstin hemman 'talo, tila' on käännetty sanalla koto ja besitta 'omistaa' verbillä asua

170 'maksuista, veroista' (r. utskyld)

171 'veroista, rasituksista' (r. utlaga)

172 /päällä t. päälle lankee/ pro päällelangeta 'langeta, erääntyä, ilmaantua' (r. förfalla). Infinitiivin muodosta 19.1

173 /tietämättömist(ä)/ so. sellaisista, joita ei etukäteen tiedetä (r. oviss)

174 'peritään, kannetaan'; äänneasusta 11.3

175 (sota)veroista (r. gärd)

176 'linnaleireistä' (r. borgläger). Linnaleiri tarkoittaa sotaväen rauhanaikaista majoittamista linnoihin, kuninkaankartanoihin, pappiloihin, rälssitiloille ym. 1500-luvun Ruotsi-Suomessa.

177 /ajoist(a)/ 'ajamisista, kuljetuksista' (vanh. r. körsel)

178 = taksvärkeistä, päiväläisen töistä (r. dagsverk)

179 'sotaväenotoista' (r. utskrivning)

180 /avuist(a)/ 'avunannoista, tehtävistä' (huom. kongruoimaton attribuutti muusta)

181 'ilmaiseksi'

182 so. ylläpitää, huolehtia muonituksesta

183 'kuljettaa, kyyditä'

184 'myöntää'. Vrt. viitettä 167.

185 pro heille 30.1.3

186 /avun/

187 'maksua vastaan'

188 Ilmeisesti jonkinlainen kontaminaatio: se taitaan(pass.) heidän päällens(ä) kannettaa(tai kantaa) + se taitaa(akt.) heidän päällens(ä) kannetuks(i) tulla'heitä voidaan syyttää siitä'. Ilmauksesta kantaa(jnk) päälle

31.2 s.v. päälle, passiivimuodosta 34.1 (r. det kan på dem åkärt varda)

189 so. syyte näytetään toteen, todistetaan oikeaksi (r. bevisa)

190 18.4 Muist. 2

191 3.3 Muist.

192 so. hänet todistetaan syylliseksi, hänen syyllisyytensä näytetään toteen (r. det kan honom överbevisas). Vrt. viitettä 188.

193 'sitten, sen jälkeen' 20.1.4

194 Nesessiivirakenteen koostumuksesta 39.2.2.2

195 pro asetettaman

196 /yksikään/ 39.2.2.2 (vrt. viitettä 194)

197 Refleksiiviverbi uskaltaa hänens(ä) ~ itsens(ä) = uskaltautua (r. fördrista sig) 23.2

198 /lapsiins(a)/ pro lapsillens(a), /perhe(ih)ins(ä)/ pro perheillens(ä)

199 = missään 17.5

200 '[liiallista] häiriötä'

201 'käyttämän'

202 'vuokrahevosiaan'

203 Lähdetekstin verbipari betinga och överenskomma on suomennettu ilmauksella tehdä määrä ja liitto, so. neuvotella ja sopia tjs.

204 /peräst(ä)/ so. (sen rangaistuksen) uhalla. Vrt. 20.2. s.v. perästä