 |
||||||||||||
|
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
||||
|
|
|
|
|
|||||||||
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
|||||
|
|
|
|
|
|||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Ruotsin ja saksan mallin mukaisesti vanhassa kirjasuomessa käytetään artikkeleita: lukusanaa yksi epämääräisenä ja pronominia se, ne määräisenä artikkelina. Artikkelinkäyttö on kuitenkin epäloogista, sillä samassa kontekstissa näkee milloin artikkelillisen, milloin artikkelittoman ilmauksen.
Lukusana yksi on käyttöyhteydessään luonteva, jos sen voi ajatella nykyisen eräs-pronominin vastineeksi (Yksi mies on sanonut - -, Luemme yhdestä miehestä, joka- -), ja valtaosa 1600-luvun saarnojen yksi-tapauksista on tämäntyyppisiä. Jos taas yksi-sanalle ei voi ajatella mainitunlaista funktiota, se on kontekstissaan nykylukijalle outo (Tästä on meille yksi jalo opetus,Yhden saarnaajan pitää opettaman, että - -). Satunnaisesti tapaa monikkomuodon yhdet, jolla on kyseisissä yhteyksissä jonkinlainen "epämääräistävä" merkitys samaan tapaan kuin nykysuomessa partitiivilla.
(1) Tilesius myös sisäll wetä - - Yhden Talonpoian Lapsen, joca - - medzän juoxi LPet 1670 Ca
(2) Ja me luemme yhdest Paricunnast, joita Perkele - - oli - - kiusannut LPet 1644a E4b
(3) Me luemme luonollisis Historijais yhdest linnust LPet 1644a Ha
(4) Olla armolinen, on nijn paljon, cuin anda yhden hätändynen waiwan ia tuscan - - mennä sydämens LPet 1644b Ea
(5) Cosca nyt yxi toimelinen Christitty ajattele näitä - -. Nijn ei hän mahda olla nijn Tompeli - - ettei hän ulospacahdu kijtoxen LPet 1644a C2b
(6) Yhden Wapahtajan pitä oleman nijn woimallisen Ika 1673 Cb
(7) Ja ombi yxi cunniallinen Hautaminen nijlle Jumalisille yxi Mailmallinen palcka Flach A2b
(8) nijn on se [= kuolema] tosin ainoastans yxi Owi eli Sisälkäymisys elämähän Flach Ca
(9) JEsus löysi nämät Sanat wäkewäx - - lohduttaman yhtä heicko Waimoo Proc 1681 A2a
(10) Mikä on wiheliäisembi yhtä murhelista Sydändä Proc ?II
(11) Ja wijmäinen Lohdutus nijncuin yhdexi päätöxexi caikille tämän Kirckoherra wainan ystäwillä Kex D4a
(12) Jotca [= papit] owat yhdet mykät coirat Ika 1659:37
(13) Jumalan Engelit wielä nyt owat - - yhdet lohduttawaiset Henget Ika 1659:47
Määräinen artikkeli se, ne esiintyy yleensä samoissa konteksteissa kuin ruotsin den, det, de, etenkin järjestyslukujen ja niihin verrattavien ilmausten (Theodosius se vanhempi; se edellinen - se toinen), substantivoitujen adjektiivien (sevanhurskas, ne edesmenneet, ne vanhat 'kirkkoisät' t. 'profeetat') sekä yleensäkin adjektiiviattribuutillisten ilmausten yhteydessä. Tyypillisiä tapauksia ovat päivämäärät (ks. 16.2 Muist.), ilmaukset siksi toiseksi, siksi kolmanneksi, siksi viimeiseksi samoin kuin siksi muistoksi, siksi päätökseksi, Se Uusi/Vanha Testamentti, se oikia oppi, ne kymmenet käskyt jne. Määräkonteksteissa se-pronominin voi tulkita pronominiksi, ja sen käyttö muistuttaa tällöin nykypuhekielessä tavattavaa (esim. Sitten se vanha mies sanoi - -).
(14) Keisar Theodosiuxen sen nuoremman aicana LPet 1670 A3b
(15) Isä meidän Lugus, sijnä Ensimäises Sanas Isä; Poica - - ia Pyhä Hengi ymmärtetän LPet 1644a Fa
(16) Se edellinen [saarna] on, HERrast ia palweljast: se toinen on - - LPet 1644b Ca
(17) cosca se wijmeinen ehto joutunut on LPet 1644a F4b
(18) me olemma - - ne Jumalan kymmenet käsky sanat monel tuhannel muoto ylidzen käynet LPet 1644a F2a
(19) nijlle edesmenneille cunniallisexi Muistoxi Flach A2b
(20) Jos se Wanhurscas lange - - Proc 1681 C4a
(21) sillä jäänel [öljyllä] wielä sitte [leski] idzens ia Lapsens elätti LPet 1644a Lb
(22) joca [= päivä] langeisi sen 15: Päiwän pääle Kesä cuusa Bång nimiö
(23) että se oikia oppi - - olis caikille lewitetyxi tullut LPet 1644a esip.
(24) se Pää-Wihamies Perkele caicki Maacunnat - - ymbärins käypi LPet 1644a C2a
(25) Mitä minulla on Taiwaas? Eij se kircas Auringo, eij se paistawainen Cuu, eij ne kijldäwäiset Tähdet? Proc 1681 A4a
(26) Sixi colmannexi opetta täsä Syrach - - Flach A3a
(27) Sixi toisexi nuhtelli hän [= Jeesus] Pietarita Ika 1659: 60
(28) Sixiwijmeisexi oppicam myös mee - - mielem paneman Flach A3b
(29) ja sixi muistoxi [Jumala] kielsi heidän syömäst hywän ja pahan tiedon puusta LPet 1670 Da
(30) Sixi päätöxexi olcon tiettäwä: LPet 1644b B3b
* Agricolan teoksissa artikkelinkäyttö on yleisempää kuin 1600-luvun saarnoissa, syynä paljolti lähdetekstien jäljittely. Mm. järjestysluvut ovat lähes poikkeuksetta artikkelillisia, kun taas 1600-luvun saarnoissa artikkelittomat asut ovat enemmistönä. Agricolan teksteissä artikkeleita esiintyy tapauksissa, joista niitä ei juuri 1600-luvulla tapaa: nijlle Hebreille, nijte Chorinteritä wastan, se Romarein Waldakunda, sen Prophetan Jeremian aialla, se Edumeerin makunda, se Punainen Meri, sen Sangarin Goliath,se wori Libanon, se HErra Torgil Rotzin Marschi. Samanlaista artikkelinkäyttöä esiintyy mm. 1500-luvun ruotsinkielisessä raamatussa ja muissakin ruotsinkielisissä teksteissä (esim. the Romare, the Egyptier, then öknen Sinai, thet nampn Gustaff). Elias Wessén (1956: 30–32) selittää käytännön germanismiksi.