TEKSTI 9. A

1 = neito, neitsyt 19.6.2 Muist.

2 7.1

3 19.6.1

4 so. ottipa hän tämän - -

5 pro avio-(vrt. avioskäsky 'avioliitto')

6 värttämies (~ värtti-) 'rakastaja' (LPet. wertamiestens 'rakastajiensa'); värttivaimo 'rakastajatar, jalkavaimo'

7 'menettänyt'

8 'omaisuudesta, [saatavasta] perinnöstä'

9 so. perinnöstä. Vrt. 23.4.2

10 18.1.2

11 /riiðellään/ = Jos riidellään - - 40.3.4

12 = oliko (onko) se annettu anteeksi 40.3.5

13 Nesessiivirakenteen koostumuksesta 39.2.2.2

14 Verbillä tietää on vanhoissa lainsuomennoksissa myös merkitykset 'todistaa' ja 'antaa lausunto' (ruotsinkielisessä lähdetekstissä kaksi eri wita-verbiä!). Tässä: kahdentoista miehen on todistettava asia (~ tutkittava ja näytettävä toteen)

15 17.5

16 = houkuttelee 'viettelee' 11.5

17 18.1.1

18 so. laillisesta avioliitosta

19 so. 40 markkaa sakkoa. Skandinavian maissa olivat keskiajalla ja 1500-luvulla käytössä seuraavat rahayksiköt (samalla painoyksiköitä):

markka (germ. mark) = 8 äyriä (= 24 aurtuaa = 192 penninkiä)
äyri (r. öre < lat. aureus) = 3 aurtuaa eli äyrityistä (= 24 penninkiä)
aurtua ~ äyrityinen (r. örtug) = 8 penninkiä
penninki (r. penning) = 1/192 markkaa

Kustaa Vaasa alkoi lyöttää Saksan taalerien mallin mukaan suuria hopearahoja, riikintaalareita, jotka alkuaan oli tarkoitettu ulkomaankauppaan ja erillisiksi v. 1536 syntyneestä markkajärjestelmästä. Taalarin kurssi vaihteli (1560-luvulla taaleri oli 34 mk, Juhana III:n hallituskauden lopussa 3884 mk), vaikkakin se yritettiin vakiinnuttaa 4 markaksi. V. 1664 otettiin käyttöön nimitys karoliinitaalari, arvo 4 mk.

20 kolmi(a)jakoon, so. jaettuna kolmeen osaan ~ kolmelle osapuolelle

21 = isälle jne. 30.1.4

22 so. naisen

23 pro olkaan 18.1.2

24 'sakkonsa'; ks. tekstin 8 viitettä 39

25 so. naimattoman naisen ('jalkavaimon')

26 'tyttö, neito'

27 20.1.3

28 'sakotta, rangaistuksetta'