TEKSTI 28.

1 'riimikronikka' (oik. 'riimillinen yleiskatsaus Suomen historiaan')

2 'historia, kronikka'

3 'tapahtumista'

4 Ks. tekstin 13. B viitettä 2

5 14.5.2

6 Lat. agentti täydennettynä: a Laurentio Petri Aboico, Pastore Tammelino, so. Laurentius Pietarinpoika Turkulainen, Tammelan kirkkoherra

7 Agricolan kuvaus Suomen ensimmäisen piispan Henrikin ja kuningas Eerik IX:n Pyhän ristiretkestä Suomeen n. 1150 on tekstin 4. B alkupuolella. Turun piispat on runossa numeroitu arabialaisin, Viipurin piispat roomalaisin numeroin (ks. riviä 108). Laur. Petri mainitsee yhteensä 31 Turun ja 7 Viipurin piispaa; tekstinäytteessä näistä esitellään vain 10.

8 18.2.2

9 Ks. tekstin 4. B viitteitä 55, 56. Kyseessä ns. II ristiretki 1249 tai aiemmin.

10 14.8

11 so. käännytti, pakotti

12 Noin 1250 Birger-jaarli rakennutti Hämeeseen linnoituksen, nykyisen Hämeenlinnan edeltäjän

13 Kronikan mukaan Birger-jaarli perusti Tukholman kaupungin 1260.

14 Maunu I, kotoisin Ruskon pitäjästä Turun luoteispuolelta, oli ensimmäinen kotimainen piispa (Turun piispana 1291-1308)

15 = iankaiken 'aina, ikuisesti'

16 vi(i)htyä (äänneasusta 11.4) = tyyntyä, lakata; tuntea olonsa miellyttäväksi; (harv.) suostua, tyytyä. Runossa piispa suostui tuonen vieraaksi, ts. 'kuoli'. Ganander on teorioinut Laur. Petrin kronikan perusteella verbille merkityksen 'tapahtua, kuolla lopultakin'.

17 Unikankare on Turun tuomiokirkon (vihittiin käyttöön v. 1300) aluetta, 1) kumpu, jolle kirkko on rakennettu 2) kirkkoa ympäröivä puisto.

18 Essiivi 14.3

19 so. Torgils Knuutinpoika; ks. tekstin 4. B viitettä 65.

20 tai ~ taa = tämä 17.2

21 so. Karjalassa (ns. III ristiretki 1293)

22 so. rakensi

23 Maunu II Tavast, kotoisin Mynämäen pitäjästä Turun lähistöltä, vihittiin Turun piispaksi 1412.

24 so. jalosukuinen (vrt. r. välboren). Maunu II oli jalosukuisen vasallin Olavi Tavastin poika.

25 Paavali Juusten mainitsee piispainkronikassaan, että Maunu II vihittiin piispaksi Roomassa paavi Johannes XXIII:n käskystä.

26 Juusten mainitsee Maunun olleen Ruotsin kuninkaiden Eerikin ja Kaarlen suosiossa; kyseiset kuninkaat ovat Eerik Pommerilainen ja Kaarle Knuutinpoika Bonde 1400-luvulta.

27 Maunu II kuoli 95-vuotiaana 1452.

28 20.3

29 /eriimäst(ä)/ 'eroamasta'; äänneasusta 7.3

30 15.1

31 Sanan Paawimäärite, so. palvelivat pahaa paavia

32 ottaa ~ pitää vaari(a) ~ pitää suru/ murhe = huolehtia

33 'erehdyksistä, väärinkäytöksistä'

34 eritti = erotti

35 = kulkipa; ks. 22.5

36 so. Kustaa I Vaasa

37 samo(i)ttaa = jouduttaa; ajaa pois, karkottaa (tässä: 'tehdä tyhjäksi'); vrt. samota = vanh. rientää, juosta

38 so. Tanskan (tanskalaisten) petoksen. Kustaa Vaasa taisteli tanskalaisia l. juutteja vastaan; hänet vietiin 1518 petollisesti panttivankina Tanskaan, josta hän pääsi pakoon Lyypekkiin ja sieltä Ruotsiin 1520. Juutti-nimeä käytettiin Suomessa aiemmin yleisesti tanskalaisista.

39 Kustaa Vaasan 1521 Tanskan Kristian II:ta vastaan aloittama kapina johti siihen, että Ruotsi-Suomi vapautui tanskalaisista.

40 'maahansa'

41 'selvitti, erotti'

42 'aivan, täysin'

43 Säkeet viittaavat Kustaa Vaasan Ruotsi-Suomessa toimeenpanemaan reformaatioon: Lutherin oppien mukaisesti kansalle oli saarnattava puhdasta Jumalan sanaa.

44 Martti Skytte, joka oli hämäläistä aatelissukua, nimitettiin Turun piispaksi 1527.

45 'kasvoi, kohosi, yleni'

46 /oppii/, verbinmuodon opetti (rivi 69) objekti

47 so. maisteri Pietari Särkilahti (k. 1529), Suomen ensimmäinen reformaation hengen mukainen saarnaaja

48 Opiskeltuaan mannermaisissa yliopistoissa, mm. Wittenbergissä, Pietari Särkilahti palasi (laivalla) Suomeen 1524. Äänneasusta hahdes ks. 11.4

49 P. Särkilahti toimi Turun koulun opettajana ja saarnasi kirkossa katolista oppia vastaan.

50 so. Martti Skytte

51 peräti = aivan, täysin

52 Piispa Skytte noudatti Kustaa Vaasan käskyä ja järjesti hiippakuntansa jumalanpalvelusmenot Lutherin reformaation periaatteiden mukaisiksi.

53 'poisti, hävitti'

54 'ajoi pois, karkotti'; vrt. viitettä 37

55 so. opetuksensa, neuvonsa, kehotuksensa

56 mestari = maisteri

57 'kustannuksella'. Skytte lähetti 8 nuorukaista, mm. Agricolan, opiskelemaan Wittenbergiin ja rahoitti heidän opintonsa.

58 'järjesti, toimitti'

59 'määrättiin, pantiin' (13.2.2.1). Agricola oli Turun koulun opettajana 1539-48

60 Agricola oli Turun piispana 1554-57; verbinmuodosta 13.2.2.1

61 23.5.2

62 Agricolan tuotannosta ks. tekstin 3. A viitettä 8

63 virjä ~ viriä = ahkera, reipas, vireä; vireys = ahkeruus jne.

64 20.1.2

65 'halusi, toivoi'. Agricola kuoli 1557 ollessaan paluumatkalla Moskovan rauhanneuvotteluista.

66 Paavali Juusten opiskeli Agricolan tavoin maisteriksi Wittenbergissä. Kun hän palasi kotimaahan, Kustaa Vaasa nimitti hänet 1548 Turun koulun rehtoriksi Agricolan jälkeen (ks. tekstin 3. B viitettä 78). Kun Suomi 1554 jaettiin kahteen hiippakuntaan, Agricolasta tehtiin Turun piispa ja Juustenista uuden Viipurin hiippakunnan ensimmäinen piispa. Ks. viitettä 7.

67 = vaeltamaan 'matkustamaan' 19.4 Muist.

68 = jossa häntä kohdeltiin huonosti (mennä pahoin jnk kanssa = kohdella jtk huonosti 31.2)

69 7.2 Muist.

70 Juusten oli rauhanvaltuuskunnan johtajana Moskovassa 1569-72. Kostoksi venäläisen lähetystön aiemmin Ruotsissa saamasta huonosta kohtelusta Iivana Julma kohteli Juustenin seuruetta yhtä tylysti: sitä nöyryytettiin sekä pidettiin nälässä ja vankeudessa. (Agricolasta samoissa tehtävissä viitteessä 65.)

71 V. 1563 Juusten siirtyi Turun piispaksi = Turun 27. piispa).

72 Sulku(tauti) tarkoittaa 'hengenahdistusta, rintatautia', rintatauti puolestaan on keuhkotaudin kansanomainen nimitys (Juusten kuoli 1575).

73 Ericus Erici eli Eerik(ki) Sorolainen, syntyisin Laitilan Sorolasta, oli Turun piispana 1583-1625.

74 = Kuningas Juhana III aateloi hänet (agentista 34.4). Katolisuuteen taipuvaisen Juhan III:n ja reformaation edustajien välisen ns. liturgisen riidan aikana piispa Sorolainen suostui Juhanan liturgisiin uudistuksiin ottamalla käyttöön tämän "Punaisen kirjan".

75 Teksti 11 on mainitun Postillan toisesta osasta.

76 so. kohtasi jokaista taloa (~ perhekuntaa)

77 kemppi = 1) adj. ylpeä, jalo, erinomainen, 2) subst. loisto; sankari (vrt. r. kämpe)

78 Nuijasota (1596-97) oli Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä vastaan puhjennut talonpoikaiskapina, syynä toisaalta raskaat sotaväenotot ja majoitukset, toisaalta Kaarle-herttuan (Juhana III:n veljen) yllytys. Juhana III:n pojan Sigismundin ja Kaarle-herttuan välisessä valtataistelussa Fleming oli Sigismundin puolella.

79 Fleming kukisti talonpoikaiskapinan, mutta kuoli yllättäen samana vuonna.

80 13.2.2.1

81 'ankaraksi, tiukaksi, vihaiseksi'

82 Kaarle-herttua voitti veljenpoikansa Sigismundin ja kosti tämän kannattajille jopa mestauttamalla vangiksi joutuneita; Suomen aateliset, samoin monet papit (mm. piispa Sorolainen), joutuivat vuosiksi vankeuteen sekä menettivät omaisuutensa ja virkansa.

83 Iisak Rothovius, syntyisin Smålandista, tuli Turun piispaksi 1627.

84 'uros, mies'

85 so. kuin luotu tai syntynyt piispaksi

86 'opettamaan, kasvattamaan'. Rothovius julkaisi papistoa varten kirkkojärjestystä täydentäviä sääntöjä, jotka koskivat papinviran hoitoa, kansanopetusta, köyhäinhoitoa ym., samoin mallisaarnoja.

87 'oppimatonkin; lukutaidotonkin' 23.4.1

88 Rothovius perusti 1630 Turun lukion

89 kaiketi = todella, varmasti

90 Yhdessä Pietari Brahen kanssa Rothovius osallistui Turun Akatemian perustamishankkeisiin; 1640 kuningatar Kristiinan holhoojahallitus allekirjoitti akatemian perustamiskirjan (akatemian perustamisesta tekstissä 12, ks. myös tekstin 13. A viitettä 35). Rothoviuksesta tehtiin akatemian prokansleri.

91 Ks. tekstin 13. A viitettä 40

92 ei silleen = ei enää

93 so. ei enää tarvitse lähteä Saksan yliopistoihin opiskelemaan, kun kotimaassakin saa "korkeata oppia".

94 Tässä viitataan Viipurin 6. piispan Petrus Bjuggin v. 1652 tapahtuneeseen kuolemaan.

95 Ruotsalaissyntyinen Eskil Petraeus toimi ensin Turun katedraalikoulun, sitten 1630 lukion opettajana ja myöhemmin Turun kirkkoherrana. Kun akatemia perustettiin 1640, Petraeuksesta tuli jumaluusopin professori ja akatemian ensimmäinen rehtori. Ks. tekstin 12 viitettä 57.

96 so. Suomeen mieltyneen, Suomen uudeksi kotimaakseen valinneen

97 Ks. tekstin 4. B viitettä 145

98 'kirjat'

99 'käänsi'. Vuoden 1642 Raamatusta (Petraeus oli raamatunkäännöskomitean puheenjohtaja) teksteissä 12 ja 13.

100 Petraeuksen muista tuotteista mainittakoon suomen kielioppi 1649 (ensimmäinen suomen oppikirja)

101 tässä: 'varma, itsestään selvä' (Petraeuksesta tuli Turun piispa 1652). Sanakirjojen viti-sanalle antamia merkityksiä ovat 1) ensilumi 2) aivan, täysin 3) omalaatuinen (murt.)

102 Alku- ja loppusoinnun tavoittelu on tuottanut vaikeatulkintaiset säkeet 169170. Jos loppuheittoiset muodot tulkitaan aktiivin 2. partisiipeiksi, säkeet täydentyvät seuraavasti: Ei se [nim. Petraeus] rämeillyt räyhääjille, eikä juopunut juomingeille. Allatiivin juomingeille voi tulkita myös adessiiviksi (ks. 30.1.3), siis juomingeilla (juominki = ryyppyseurat, -juhlat). Sanalla rämä on myös merkitys 'humalainen', ja Juslenius mainitsee sanalle räyhääjä merkitykset 'metelöitsijä, kerskailija'. Säkeiden ajatuksena lienee, että siveä Petraeus ei remunnut räyhääjien seurassa eikä juopotellut ryyppyjuhlissa.

103 'lähtee' 23.2

104 orpana = serkku

105 Säkeet 171-172 viittaavat kuningatar Kristiinan kruunustaluopumiseen: v. 1654 Kristiina luovutti kruunun(perimyksen) serkulleen pfalzkreivi Kaarle Kustaalle (= Kaarle X Kustaa) ja lähti itse ulkomaille.

106 so. Kaarle X Kustaa, joka oli hallinnut neljä vuotta Laur. Petrin julkaistessa riimikronikkansa.

107 11.5

108 'iske, lyö, käy kimppuun' tjs. Sananvalinta on kytköksissä alkusoinnun viljelyyn.

109 'hyökkääviä, sotaisia'. Sanan puski(j)a adjektiivimainen käyttö selittyy alkusointufraseologiasta, äänneasu eA-nominien vaihtelevasta paradigmasta: korkee ~ korkia : korkeit(a) ~ korkioit(a) (vrt. myös teki(j)ä : teki(j)öit(ä) ~ teki(j)itä ~ teke(j)itä). Ks. 7.2, 13.1.1 Muist. ja 13.3.3.

110 'puolalaisia' (vrt. r. polack)

111 /juuttei/ 'tanskalaisia'; vrt. viitettä 38

112 'petollisia, viekkaita, juonikkaita'

113 14.1.3 Muist. 2

114 tuokalainen = siellä ~ tuolla oleva, sikäläinen (Lönnrotin sanakirja: tuossa paikassa asuva)

115 'ilkeät, pahat'

116 Adessiivi pro allatiivi 30.1.3