TEKSTI 3. A.

1 = lässä ~ läsnä 'lähellä' 4.3

2 = Torsbyläinen. Agricola syntyi Torsbyn kylässä Pernajan pitäjässä.

3 = että sinä 22.2

4 Pernajan lähimurteista Kaakkois-Hämeestä peräisin oleva murreasu

5 Mahdollinen on myös lukutapa /armoons(a)/, ts. partitiiviobjekti; äänneasusta 7.1

6 = kaikille suomalaisille, vanhoille, niin myös nuorukaisille 'nuorille' 30.1.4

7 Kyseinen muoto (<< *vanhoiðen) edustaa VKS:ssa harvinaista mon. 1. genetiiviä; ks. 14.1.1

8 Kymmensäkeisessä jaksossa (rivit 918) Agricola luettelee koko siihenastisen suomenkielisen tuotantonsa. Jakso on osin vaikeaselkoinen, ja ajatuksen ymmärtämiseksi sitä joutuu täydentämään mm. verbimuodoilla. Tutkijat ovat olleet eri mieltä lähinnä ensimmäisen säeparin tulkinnasta: miten on käsitettävä sanat Quin, sijtte ja AlcuOpista wskoon. Tulkinta = kun, = sitten, = alkuoppi uskoon eli uskon alkuoppi (ts. yhdyssana) johti käsitykseen, että Agricola aapisensa jälkeen olisi julkaissut erillisen katekismuksen ("alkuopin"). Uskonopin alkeet sisältyvät kuitenkin juuri Abckiriaan, ja säkeet voi yhtä hyvin tulkita tähän viittaaviksi: = kun, = siitä (ks. tekstin 2. A viitettä 25), = uskonopin alkeet tai Agricolan tapaan alku(a) opista uskoon. Esitän rivien 918 sisällön Rapolan (1967) täydentämänä:

Kun ensin on [saatu] Abckirja [ja] siitä [olet saanut] uskonopin alkeet, ja [olet saanut] Rukouskirjasi sangen hyvän, monia asioita täynnänsä [olevan] ja syvän 'syvällisen'. Sen jälkeen [sait] sen Uuden Testamentin Herran armosta läpitse präntin 'painettuna', Käsikirjan, Messun ja Passion 'Kristuksen piinan historian' sulasta armosta ilman meidän ansio[ta]mme. Niin ota siis hyväksi tämä myös Daavidin Psalttari ilman [omaa] työ[tä]si.

9 20.2

10 21.4

11 pro työtäsi (sijapääte puuttuu riimin vuoksi)

12 17.5

13 'soittaa' 5 c

14 1.4.2 e

15 = murheisille 9.2 b

16 'suuri, erinomainen'

17 = kun sinä 22.2

18 11.4

19 'helpotusta, lohdutusta' 7.1

20 ei saat pro et saa 35.2

21 = tästä sinä 22.2

22 = sielullesi 30.1.4

23 'ammennat, saat'

24 = niinpä sinä 22.2. Passiivilauseen subjektista (sinä lohdutetaan) 34.3

25 1.1 b

26 'riistää'

27 = tällä [kirjalla] sinä, so. tämän kirjan avulla 22.2

28 'vainoaa henkeäsi' 23.1

29 23.1

30 Kyseeseen tulee myös lukutapa /veisu/ 'laulu' 11.2

31 = kun 20.3

32 2.1

33 'tämä [kirja]'

34 'aiheuttaa, saa aikaan'

35 = ettet sinä huolehdi ~ murehdi, so. että vapaudut surustasi. Huolla-verbillä on merkitykset 'huolehtia, murehtia', ja 'mennä naimisiin, miehelle' (naisesta).

36 1.2

37 'varman'

38 pro tästä 30.1.2

39 = ruumiisi pro ruumistasi 27.2

40 = terveytesi 1.4.1 pro terveyttäsi 27.2

41 = kaipaa 1.4.2 f pro kaipaat (riimi!)

42 20.3

43 = sinut 17.1 pro sinua 27.2

44 2.3

45 = peltosi 1.4.1

46 12.2

47 = niin sinä 22.2

48 = sadetta 12.1

49 = siittä 'siitä' sinä 22.2

50 'sadon (ja elon)'

51 = kuinka sinä 22.2

52 'puolustat, selität'

53 pro tuomiolla

54 = laiskuudes(s)a 8.1

55 7.2

56 = etkö sinä 22.2

57 'havaitse, huomaa'

58 'tehtäväsi, työsi'

59 'laiskasti, veltosti'

60 'varo'

61 = kuhunka 'mihin' (17.5 ja 17.6) sinä 22.2

62 'joudut'

63 'eroaa, poikkeaa'

64 14.1.3

65 'käännös'. Mahdollinen lukutapa on myös /tulkitos/, 11.2

66 Tässä - s on loppuheittoinen inessiivi, rivillä 11 taas yks. 2. persoonan omistusliite (ks. viitettä 8); rukous-sanan äänneasusta 8.1

67 'kirjassa' so. Psalttarissa. Agricolan Rukouskirjassa (1544) oli jo 41 psalmikäännöstä, ts. runsas neljännes Daavidin psalmeista. Psalttariin (1551) otettiin näiden lisäksi Paavali Juustenin ja hänen oppilaidensa suomentamat 109 psalmia (ks. tekstin 3. B viitettä 78). Uutta julkaisua varten Agricola korjaili aiemmin kääntämiensä psalmien sanamuotoa ja ortografiaa, ja tähän viittaavat hänen sanansa Waicka wähe murtu Psalmein tulkitos - -.

68 'moiti'

69 23.5.2

70 so. molempia kirjoja, Rukouskirjaa ja Psalttaria; objektin sijasta 27.2.2

71 pro tiellä

72 pro pieni (riimi!)

73 = kuhunka sinä, 14.5.2. Ks. viitettä 61.

74 pro lienet. Riimistä selittynee liene-potentiaalin apuverbimäinen käyttö, ts. matkustaa liene(t) 'matkustanet, matkustatkin'.