TEKSTI 3. B.

1 Agricolan esittämät tiedot hämäläisten ja karjalaisten pakanallisista jumalista ja henkiolennoista ovat herättäneet tutkijoiden huomiota ehkä enemmän kuin mikään muu Agricolan teosten yksityskohta. Luettelon 24 epäjumalan joukossa on vanhoja suomalaisperäisiä haltijoita ja sankareita, skandinaavisia jumalia ja katolisten pyhimysten nimiä, eikä tutkimus vieläkään ole täysin pystynyt selvittämään kaikkia detaljeja. Upsalan yliopiston kirjastosta löytyi 1928 ruotsinkielinen suorasanainen jumalaluettelo, jolla sanamuotonsa perusteella on oletettu olevan jokin yhteys Agricolan esitykseen. Tutkijat eivät kuitenkaan ole päässeet yksimielisyyteen siitä, kumpi luettelo on alkuperäinen ja kumpi käännös. Tarkiainen (1985) viittaa siihen mahdollisuuteen, että kummallakin tekstillä olisi ollut yhteinen latinankielinen lähde. Seuraavassa Agricolan muinaisjumalat Tarkiaista (mts. 235236) mukaillen selitettyinä:

Ahti , vedenhaltija, suomalaisten Neptunus

Hiisi , metsänhaltija

Hittavainen (oik. Huittavainen, so. Pyhä Hubertus), metsästyksen suojeluspyhimys

Ilmarinen (ilman jumala), Agricolalla merenkulun haltija

Kalevanpojat , sankareita, jotka jättiläisvoimillaan niittivät suuria niittyjä ja kaatoivat metsiä, so. tuhosivat viljelykset

Kapeet , kuunpimennyksen aiheuttajat ('kuun syöjät')

Kekri , hedelmällisyyttä edistävä olento, jota palvottiin marraskuun alussa (nyk. kekri, pyhäinpäivä, oli vanha kansallinen syysjuhla, johon sittemmin yhtyi vainajien kunniaksi vietetty juhlapäivä, marraskuun 1.)

Kratti (r. skratt), aarrekätköjen haltija, jonka nauru kuului öisin

Köndös , "köntys", nimen alkuperä epäselvä

Liekkiö (r. lyktman, lyktgubbe), virvatulen henki, puiden ja kasvien suojelija

Menninkäiset , vainajien henkiä tai pieniä haudoissa ja yksinäisillä paikoilla oleskelevia henkiolentoja

Nyrkäs (Pyhä Yrjänä ~ Jyrki, so. Georg), metsästyksen jumala, sama kuin metsänhaltija Nyyrikki

Pellon Pekko (Pyhä Pietari), ohrankasvun suojelija

Rahkoi (rahka, "rahko"), kuunpilkkujen aiheuttaja

Rauni (lap. Raudna, r. rönn), pihlajanhaltija, ukkosen jumalan vaimo

Rungoteus (Runkoteivas), ehkä jokin paikallispyhimys, Agricolalla rukiin suojelija

Tapio , metsänjumala, metsä personoituna

Tonttu (r. tomte), kodinhaltija

Tursas ~ Turilas (tur(i)sas, tursa), vedenhaltija, merihirviö, noita-akka

Ukko , ukkosen jumala, jolle uhrattiin olutta kevätkylvöjen aikaan sateen saamiseksi

Veden emä , vedenhaltiatar

Vironkannos ~ Virakannais, paikallispyhimys, josta on tullut kauran suojelija

Ägräs (Pyhä Ägräs ~ Greus, so. Pyhä Gregorius), etenkin juurikasvien suojelija

Äinämöinen (Väinämöinen), inhimillinen sankari ja virsiseppä, samaani, vedenjumala.

2 20.1.3 a

3 'lähellä' 14.3

4 'palvoivat' 18.1.1

5 'saaliit'

6 1.1 c

7 so. tyynen ja tuulisen sään, tyvenen ja myrskyn

8 pro teki (riimi!)

9 'saattoi vei perille' 23.1

10 1.4.2

11 'piti huolen, huolehti'

12 so. [kätketystä] omaisuudesta, rikkauksista

13 'talouden(pidon)'; huone = 'talo', 'rakennus', 'perhe'

14 = kun

15 18.1.1

16 11.5

17 17.2

18 joita 17.5

19 8.3

20 Myös lukutapa /kasvon/ mahdollinen 11.2

21 20.2

22 'pellavat'

23 23.1

24 1.3 a

25 = kuten 20.3

26 'taikauskonsa'

27 4.2

28 Ukonvakalla tarkoitetaan tässä astiaa, jossa oli olutta. Samaa termiä käytetään myös itse juhlan (~ juominkien) nimenä.

29 '[nuori] tyttö'

30 so. naimisissa oleva nainen, vaimo (sana akka esiintyy Agricolalla vain kerran). Säe modernistettuna: niin juopuivat sekä nuoret tytöt että perheenemännät

31 20.1.4

32 Tässä viitataan keväisiin Ukon juhliin liittyvään pakanalliseen riittiin, ts. seksuaalisiin menoihin; sanan äänneasusta 7.2

33 pro nainen. Tämän oudon perusmuodon lisäksi Agricolalla on kahdesti monikko naiset ja kolmesti konsonanttivartaloinen asu nais- (yhdyssanassa naisjumala). Muulloin hän käyttää ilmauksia emäntä ja vaimo.

34 so. riitelee, metelöi tms. Vaikeatulkintainen säepari (rivit 3536) huomaa verbit härskyy ja pärskyy viittaa todennäköisesti ukkosenjumalien keskinäiseen torailuun, josta on seurauksena ukonilma.

35 'kovin, mahtavasti'

36 9.1 a ja 1.4.2

37 pro pohjasta 20.1.1. Ilmauksen merkitys on tulkittu eri tavoin: pohjoisesta ~ Pohjolasta tai perin pohjin, perusteellisesti (vrt. sydämen pohjasta)

38 so. paukkuu, jyrisee tms.

39 so. Ukko. On tietenkin mahdollista tulkita korrelaatiksi edellinen säepari, siis Ukon ja Raunin torailu, mutta luontevammalta tuntuu itse ukkosenjumala sateen antajana.

40 'myrskyn, ukonilman'. Vrt. viitettä 7.

41 so. sateen (tulon). Tämä ortografisesti epäselvä kohta on tulkittu eri tavoin, lukutapoina /uuðentulon/, /vuoðentulon/ ja /veðentulon/. Näistä kaksi ensimmäistä tarkoittaisivat 'vuoden aikana saatavaa satoa', viimeinen 'sadetta'.

42 pro metsäläisist(ä), so. metsänpedoista, lähinnä karhuista (ilmeisesti runomitasta johtuva sisäheitto)

43 VKS:ssa on käytössä nykyisin murteelliseksi katsottu asu jänes (esim. LPet jänesten, teksti 13. C)

44 'hullu'

45 14.1.4 Muist.

46 13.3.3 Muist.

47 13.2.2.2

48 1.2 a

49 Korrelaatti Menningeiset 25.2.2

50 'menivät naimisiin ~ miehelään' (naiset huolevat, miehet naivat)

51 sijan vaihtuminen johtuu riimistä

52 'aikana' 20.2

53 'palvottiin' 13.2.2.1

54 'luonnonesineitä'; obektin sijasta 27.2

55 pro sijasta, asemesta

56 so. kuin olisivat olleet pyhiä (oik. "pyhyyksinä")

57 7.3

58 6 ja 14.1.4

59 Maininta, että suola, munat yms. täyttivät Jumalan palveluspaikat, viittaa siihen, että kyseisiä ruokatavaroita vietiin katolisena aikana kirkkoon siunattaviksi.

60 7.2, 11.3 ja 23.1

61 pro joilla

62 = tukeaa 7.2 pro tukee 'vahvistaa' 18.2.1 b

63 18.1.2

64 'kunnioittako, palvoko' 13.2.2.1

65 = kukaan 17.5 ja 22.4 Muist. 2

66 7.1

67 so. [Jumalan] kolmipersoonaisuus; äänneasusta 8.1 Muist.

68 13.4

69 so. täysin, täydellisesti 6 b

70 pro Psalttarissa (riimi!)

71 = josko sinä 'jospa sinä' 20.3 ja 22.3 Muist.

72 pro ottaisit. Persoonapääte puuttuu tästä samoin kuin säeparin muista verbimuodoista (= lukisit - rakastaisit - pitäisit).

73 18.3.2

74 Ilmaus hedelmän kanssa tarkoittaa, että työ tehdään ym. menestyksellisesti, hyvin tuloksin, siten, että siitä on hyvät seuraukset tai että työllä on siunauksellinen vaikutus.

75 Ks. tekstin 2. A viitettä 5

76 Vrt. tekstin 1 riviä 10

77 = muista sinä 22.2

78 so. muita psalmien suomentajia. V. 1548 Turun koulun rehtoriksi ja Agricolan työn jatkajaksi tuli Paavali Juusten (Kustaa Vaasa yksinkertaisesti erotti Agricolan opettajan virasta ja antoi viran Juustenille). Juusten käännätti koulupojilla psalmeja tyyliharjoituksina ja korjaili itse näiden käännöksiä. Näin valmistui yhteistyönä 109 psalmin suomennos (vrt. tekstin 3. A viitettä 67), joka sitten joutui Agricolan Psalttariin ja ilmestyi 1551. Juusten mainitsee käännöstyöstä piispainkronikassaan.

79 'käänsivät'

80 Turun tuomiokirkon pappien palkkana olivat yhden tai useamman tuomiokirkkoon kuuluvan prebendan vuositulot, ts. luontaistuotteet ja verot. Kukin prebenda käsitti vaihtelevan määrän maatiloja, minkä lisäksi prebendaan saattoi sisältyä muita etuja. Agricolalla oli Tarkiaisen (1985) mukaan ainakin kahden eri prebendan tulot, Pyhän Laurentiuksen ja Pyhän Bartholomeuksen. Näistä edelliseen sisältyi asumisoikeus Turussa olevaan kaupunkitaloon, ns. Pyhän Lauritsan huoneeseen . Talo sijaitsi tuomiokirkon kupeessa aivan Turun koulun vieressä.

81 = siellä se tai siellä sinä. Jos säkeen verbinmuodon ilmei tulkitsee yks. 3. persoonaksi, on liite - s myös tulkittava se-pronominista lyhentyneeksi (Rapolan käännös: Siellä syntyi poikani Kristian; ks. Runojen kirja 1980: 51). Tällöin on pulmallinen Kristian-nimen e-päätteinen asu Christiane. Toisaalta liite - s on VKS:ssa lähes aina kytköksissä yks. 2. persoonaan (ks. 22.2), eikä persoonapäätteen puuttuminen ole Agricolan teksteissä olletikaan runoissa harvinaista. Niinpä tulkitsisin s-liitteen sinä-pronominista lyhentyneeksi ja kyseisen säkeen puhutteluksi. Tällöin Christiane olisi latinan puhuttelusija eli vokatiivi (ks. 30.5). Säe näin tulkittuna: Siellä sinä, poikani Kristian, synnyit. Vrt. Forsman Svensson 1992: 252254.

82 Agricolan ainoa poika Kristian syntyi joulukuussa 1550.

83 9.1 Muist. 1

84 21.4

85 pro teki (riimi!)

86 = jolle 30.1.3

87 = loppumata 14.7 tai loppumatoin 9.1