TEKSTI 4. A.

1 18.1.1a

2 6

3 /hämäläinen/

4 13.4

5 = lienetkin, oletkin 33.2.2

6 Määräinen artikkeli 24

7 Agricolan Somenkielille /suomen kielillä/ voisi tarkoittaa suomen eri murteita. Toisaalta samassa tekstissä on myös Latinan kielille, joten kyseessä voi olla sijapäätteen liittyminen nominatiivimuotoon. Agricolalla esiintyy outoa monikon käyttöä muuallakin. Ks. tekstin 4. B viitettä 7.

8 tulkita ~ ulostulkita = kääntää; tulkitus = käännös

9 /puolittain/

10 Muotoja Grecain ja Saxain lienee pidettävä mon. genetiiveinä, siis kreikkalaisten, saksalaisten pro kreikan, saksan. Edellisen sanan normaali asu on Greki (Grekixi, Grekinmaa, Grekein ym.), jälkimmäisestä esiintyy tuonnempana samassa tekstissä asu Saxaman (viite 30)

11 Rotzi /ruotsi/ tai /ruoθθi/, Rotzin /ruotsin/ tai /ruoθθin/ jne.

12 /jälkiin/ 20.2

13 /lahjans(a)/

14 'koska' 20.3

15 /juuri/ 'aivan'

16 /lähes/ 'melkeinpä'

17 /mitäkään/ 'yhtään, ollenkaan' 17.6

18 /poksta(a)visa/ 'kirjoituksessa' 23.5.2 c

19 23.5.2

20 /ehkä/ 'vaikka' 20.3

21 /kuinkakalt(t)ainen/ 'millainen' 23.4.3

22 25.1.3

23 'suopeasti, hyväntahtoisesti' 20.1.1

24 po. Herran (vuoksi)

25 Elatiiviagentillinen passiivilause (ks. 34.4), jonka tilalla vastineena nykykielessä on aktiivilause: pyhät evankelistat ja apostolit kirjoittivat ensin Uuden testamentin. Kyseisten elatiivimuotojen monikosta 13.3.2

26 'kirje'

27 = heprealaisille 23.5.2 ja 31.2

28 = joiden luullaan - - olevan kirjoitetut ~ jotka luullaan - - kirjoitetun 39.7.2.2 Muist.

29 /siit(t)ä/ 'sitten (kun)'. Ks. tekstin 2. A viitettä 25.

30 /saksam(m)aahan/ 14.5.2 Muist.

31 Maakunta tarkoittaa myös 'maata, seutua'

32 20.2

33 19.6.2

34 'kirja'

35 /järistäns(ä)/ pro järjestänsä 'kokonaan' 1.2

36 = pruukattu 'harjoitettu, pidetty' 18.4

37 so. saarna ym. kirkonmeno 25.1.3.1

38 19.4. Agricola viittaa tässä siihen, että saarna oli määrä pitää ("piti pidettämän") kansankielellä, mutta Rooman kirkon vaikutuksesta latina sai jumalanpalveluksissa ylivallan.

39 5 a

40 /ymmärttävillä/ = ymmärrettävillä 13.2.2.1

41 korrelaatti iocaitzen Makunnan

42 4.1

43 po. /pitää nyt/

44 = autu(u)demme 8.1 Muist. ja 21.4 pro autuutemme 1.4.1

45 /tähðen/

46 19.4

47 'julkiset, avoimet'

48 13.2.2.1

49 /tähänsaakka/. Agricola käyttää yleisesti ortografista asua saacka, neljä kertaa sachka (ch on normaalisti /h/:n merkki).

50 'valitettavasti' (r. dessvärre) 15.1

51 so. niin että sielu (tai sielun autuus) on ollut suuressa vaarassa, kun kuulijat eivät ole ymmärtäneet jumalanpalveluksen sisältöä

52 11.5

53 /sillä että/ 20.3

54 23.6

55 = 1. Korinttolaiskirjeen 14. luvussa

56 /ei suinkaan/

57 1.3

58 = puhutaan (~ puhuttaisiin) 33.3

59 so. ymmärrettäviä [asioita] eli sellaista, minkä kaikki ymmärtävät

60 Relatiivipronomini 17.5

61 = lähimmäisemme 6 ja 21.4

62 = parannukseksi 6 ja 11.2

63 = tulee 33.3

64 14.4

65 /paraam(m)in/ tai /param(m)in/ 15.1

66 18.1.1 ja 33.3

67 = aina tähän [aikaan] asti

68 11.3

69 so. pyhällä paikalla [nim. papin virassa] on useita taitamattomia 38.7.2.1 Muist.

70 /löytään/ 'huomataan, havaitaan' 13.2.2.1

71 13.2.2.1

72 /häijysti/ 'huonosti'

73 12.2

74 /kansaansa/. Ks. tekstin 2. A viitettä 5

75 /ei ikänäns(ä)/ 'eivät koskaan'

76 /viitsivät/ tai /viiθθivät/ pro viitsi 35.2

77 so. tutkia tai valmistaa saarnaa 23.5.2 ja 31.2

78 /siittäkä(än)/ 'ja vielä vähemmän, puhumattakaan '

79 so. tärkein (tehtävä) 6 a

80 Nykykielen ilkeä(mielise)n, pahanilkisen, pahantapaisen yms. vastineena on yleensä pahaelkinen (vrt. elki : eljen, elje : elkeet).

81 'joko tai' 20.3

82 = eivät eivätkä 20.3 ja 36.3

83 1.2

84 /vaari(i)ottaa/ 'ottaa vaari(n), huolehtia'

85 Permissiivirakenteen subjektista 39.3.2

86 Objektin erikoisuuksista 27.2.3 Muist.

87 /eðestuottaa/ 23.1

88 25.1.4.1

89 20.1.4

90 = Luukkaan evankeliumin 11. luvussa 30.5

91 'painokkaasti'

92 19.3.1.1

93 'voi (teitä)'

94 13.1.1 ja 19.6.2

95 36.3

96 /ymmärðyksen/ 1.1 c

97 /avamen/ 9.2 c

98 6 ja 23.1

99 /tahðoit/ 18.1.1

100 'voisi' 33.2.1

101 /laiskuuttans(a)/ 8.1 Muist.

102 /tästälähin/

103 25.2.2

104 so. opetustehtävänsä 25.2.1

105 /yxikerðaisesta/ 'yksinkertaisesti' 1.4.2 ja 20.1.1

106 so. alkutekstin mukaisesti, alkutekstiä seuraten

107 23.5.2

108 'selitykset'

109 13.3.3 Muist.

110 = kappalten ~ kappalitten ~ kappaleitten 23.6

111 18.4

112 33.2.2

113 = julistaa 'selittää' 1.2 a

114 'mutta' 20.3

115 so. esipuheet

116 = selkeämmän, selvemmän 6 ja 7.2

117 so. jotta asiat ymmärrettäisiin paremmin 23.4.2

118 'vaikka' 20.3

119 'kummalliset, merkilliset'

120 = aikaa myöten ~ aikanaan 30.5.4

121 /päänäns(ä)/ 'kokonaan, sellaisenaan'

122 'turhantarkka, pedanttinen'

123 'arvostelija'. Vrt. tekstin 2. B rivejä 12

124 18.1.2

125 so. kirkkoisä Hieronymus, lat. Vulgata-käännöksen tekijä

126 = Pammachiukselle 30.4 ja 31.2

127 lat. 'Parhaasta kääntämistavasta'

128 = siinä [nim. kirjeessä] 25.1.3.1 Muist.

129 14.1.7

130 lat. 'Yksinkertainen käännös voi sisältää virheen, mutta ei rikosta'