TEKSTI 14.

1 'vainajan elämä ja kuolema'

2 'keskuudessa'

3 'hautajais-'

4 'elämästään'

5 33.2

6 'erottua(an), lähdettyä(än)' 39.6.2

7 pro sentähden (murt.)

8 Personalioissa vainajaan viitataan yleensä fraasilla muinen kunniallinen ja jumalinen, so. aikoinaan elinaikanaan kunniallinen ja hurskas (r. fordom äreboren ~ ärevördig och gudfruktig). Samassa yhteydessä esiintyy lisäksi jokin muu epiteetti. Jos vainaja on mies, hän on hyvin ~ hyvästi ~ jalosti ~ korkeesti oppenut, so. laajaoppinen, suuresti oppinut (r. vällärd), jalossa ~ hyvässä arvossa pidettävä ~ pidetty, hyvästi kunnioitettu ym. (r. högvälaktad); nainen on hyväntapainen (so. siveä, hyveellinen) tai hyvillä ~ jumalisilla tavoilla ~ avuilla lahjoitettu tai kaunistettu, so. hurskailla tavoilla tai hyveillä varustettu eli hurskas ja hyveellinen (r. dygdesam).

9 Nimien edellä käytetään ruotsalaisasuisina epiteettejä Herr ja Hustru (~ Hust. ~ H.), vaimon tittelinä myös sanoja matroona 'rouva, perheenemäntä' ja muorivainaa (muori 'perheenemäntä, äiti'). Arvonimistä 23.5.2

10 so. Matiaksenpoika (lat. genetiivi)

11 Substantiivin kuolema sijasta elämäkerroissa käytetään ilmauksia autuaallinen ero ~ loppu ~ lähdentö, maailmasta erkaneminen yms., verbin kuolla tilalla taas on (pois)nukkua Herrassa ~ autuaallisesti, erota täältä, vaeltaa kaiken lihan maailman tietä jne.

12 Usein toistuvia kappaleenaloitusfraaseja ovat (Ja) on tiettävä ~ tietäminen (so. on tunnettua, tiedetään, mainittakoon yms.) sekä Mitä tulee (johonkin), Mitä on sanomista (jostakin). Ks. 38.3.2 ja 39.2.2.4

13 23.5.2

14 so. Pärttylinpoika (Bartholdus)

15 1.4.2

16 1.4.1

17 23.1

18 20.2

19 'hyveissä, hyvissä tavoissa'

20 so. saada lisää ikävuosia, varttua

21 Ks. tekstin 10 viitettä 61

22 Vrt. viitettä 16

23 so. alkeis(oppi)kirjat

24 'Porin' (r. Björneborg)

25 23.2

26 Kirjallisilla harjoituksilla (~ menoilla ~ konsteilla) tarkoitetaan kaikkea kouluopetukseen liittyvää, ts. lukemista, kirjoittamista, laskemista ym. kirjatietoa

27 'sen jälkeen' (r. därnäst)

28 Vuosina 162331 perustettiin 7 uutta lukiota eli kymnaasia Ruotsin hallinnossa oleville alueille, mm. Turkuun (1630) ja Tarttoon (katedraalikoulu Turussa oli ollut jo ainakin 1300-luvulta lähtien). Sekä Tarton että Turun kymnaasi muutettiin myöhemmin yliopistoksi, Tarton 1632, Turun 1640.

29 25.1.3.1. Muist.

30 'opettajansa'

31 1.2

32 23.6

33 20.3

34 Piispa Ericus Erici eli Eerik Sorolainen kuoli 1625.

35 so. Tyrväällä sijaitsevan Rautajoen (ratsu)tilan valtiattaren - - Brita Sigfridintyttären (Siffer on Sigfrid-nimen vanh. murt. rinnakkaisasu)

36 = anomuksesta, pyynnöstä

37 Ablatiiviagentti 34.4

38 Olavi Elimaeus oli Viipurin kolmas piispa

39 14.1.5

40 = kutsumuksensa mukaisesti; ks. 23.4.2

41 'isänsä puolesta, sijasta'

42 'vanhuuden ~ korkean iän rasittama', so. vanhuudenheikko 34.4 ja 38.2.2.5

43 'tullut ~ ehtinyt korkeaan ikään' 30.1.1

44 'samoin kuin'

45 so. seurakunnan kappalainen (= vainajan isä) sekä kirkkoherra; äänneasusta 2.2

46 tila = asema, virka

47 'perätysten, yhteen menoon; kokonaan'

48 25.2.1

49 'moitteetta, nuhteettomasti' 14.7

50 = kenenkään 17.5

51 'esimiehensä'

52 23.1 ja 31.2

53 13.2.2.1

54 1.3 Muist. ja 13.3.3

55 avioskäsky ~ avioskesku(us)= avioliitto; avioskäskyn sääty = aviosääty, avioliitto; antaa itsens(ä) avioskäskyyn ~ avioskäskyn säätyyn = solmia avioliitto, mennä naimisiin

56 'johdatuksesta, kaitselmuksesta'

57 19.5.2

58 20.1.4

59 Ks. tekstin 13. B viitettä 2

60 Rippikirjoissa käytettiin aikaisemmin vinoristiä ja sen osia seurakuntalaisten lukutaitoa sekä aapisen ja katekismuksen osaamista ilmaisevina merkkeinä, ns. lukumerkkeinä. Näistä täysiristi (r. fullt signo) X vastasi arvosanaa kiitettävä, vinoristin osat taas heikompia arvosanoja. Lukutaitoa testattiin vuotuisilla lukukinkereillä. Turun hiippakuntaa koskeneet ohjeet rippikirjojen pitämisestä sekä luku- ja kristinopin taidon merkitsemisestä antoi piispa Gezelius vanhempi v. 1666 ja 1673.

61 'paitsi, lisäksi' 20.2

62 /henkee/

63 = Jesajan

64 po. andanut

65 'siinä määrin kuin, sikäli kuin'

66 20.1.3

67 Maailmasta käytetään nimityksiä viheliäisyys, viheliäisyyden ~ surun laakso, so. surkeus, kurjuuden ~ murheen laakso, Fra(a)dollinen elo 'kurja elämä' ym.

68 so. omalla käyttäytymisellään, esimerkillään

69 pyytää myös = haluta, yrittää; äänneasusta 18.2.2

70 25.2.1. Vrt. viitettä 54

71 18.4

72 19.6.2

73 'vastedes, tulevaisuudessa'

74 37.2.4.2

75 'vaivaisia, rampoja, kykenemättömiä'

76 'varojensa mukaan'

77 so. virkaveljiään, kollegoitaan

78 35.2

79 'etevän, erinomaisen'

80 Johannes Terserus tuli 1640 Turun Akatemiaan kolmanneksi teologian professoriksi ja 1658 Turun piispaksi.

81 tässä: 'sekä, samoin kuin'

82 lat. capitulares 'tuomiokapitulin jäsenet' (yks. capitularis)

83 16.2 Muist

84 = vain

85 Ks. tekstin 7 viitettä 72

86 'ylenpalttisesti, liiankin hyvin'

87 'armosta, suosiosta, tahdosta'

88 3.1

89 tässä:' melkeinpä, suurimmaksi osaksi' tjs. Vrt. tekstin 13. B viitettä 2.

90 = selvittää, so. saada selvää, lukea 2.2

91 = viimeissä (14.3) pro viime

92 Paavalin ~ Paavon päivä 25. tammikuuta

93 'kovasta, ankarasta'

94 19.3.1.1

95 17.3

96 = usean kerran pro monta kertaa

97 so. Herran ehtoollisessa

98 'varmaksi, totiseksi'

99 tehdä loppu(a) jnk päälle (r. göra slut på ngt) pro tehdä loppu jstk; ks. 31.2

100 'samalla, sen ohessa'

101 19.3.1.2

102 'illoin ~ iltaisin'

103 31.2

104 14.1.3

105 so. täydessä ymmärryksessä, täysissä sielunvoimissa. Sanalla taito on VKS:ssa myös merkitykset 'tajunta, sielu, aisti, järki'.

106 4.3 ja 14.3

107 30.5.1

108 23.4.2. Ruumissaarnojen tyypillinen päätösfraasi on viittaus viimeisenä päivänä tapahtuvaan ylösnousemukseen, ts. sielun ja ruumiin yhtymiseen (= yhteentulemus ~ (jälleen)yhdistys ~ - yhdistös jne.).

109 ylösvalistus (r. upplysning) tarkoittaa teologisena terminä Pyhän Hengen armotyötä: lain ja evankeliumin avulla Pyhä Henki ilmoittaa ihmiselle hänen syntinsä sekä Kristuksen sovitustyön tuoman armon.