1 kuttu = kutsui; kuttuisa = kutsuissa; ks. tekstin 47 B ingressiä
2 'maalaisjuhlaan, maalaispitoihin'
3 = koiden (koiperhosten) turmelemia
4 'ummehtuneelta/tympeältä tuoksuvia'
6 oli hyväksyvä = saattoi hyväksyä, vielä (jotenkin) hyväksyi
7 korska (koria) = kaunis, hieno, kaunopuheinen
9 so. niin surkeissa/huonoissa olo(suhte)issa
10 22.2 koskas, kuinkas, ettäs, oletkos, ookkos, sinuas, jossas
11 14.3; henkämystynyt + nä > henkämystynynnä > henkämystynnä 'hengästyneenä'
13 = kunhan vain (vrt. r. bara du gör så)
15 /annoit itsensä/ = lähtivät 23.2
16 = aikoivat 1.2d
19 25.1.2.1
20 so. eteiseen, etuhuoneeseen, halliin
24 'nuoria miehiä, aatelisnuorukaisia'
25 huovihuorat (huovi ~ hovi) olivat (aatelis)nuorukaisten (kevytkenkäisiä) ystävättäriä
26 potelli = putelli 'pullo'; Gan. bouteille (r. butelj)
27 so. rottien korvissa alkoi kihelmöidä, ts. rotat hermostuivat
28 = hätääntyivät 23.2
29 so. pääsisivät ehjin nahoin pois (vrt. Vapahtaja ja verbi vapauttaa)
30 = lymyttää itsensä 'piiloutua(kseen)' 23.2 (tai: lymyttäitsensä = lymytäksensä)
32 32.2.1 b , 33.2.1 ja 33.2.2 c
34 ylinaikuinen t. yliaikainen = jatkuva, lakkaamaton
35 'kuningatar' 23.5.2b
36 so. hovielämän (herraskaisen elämän) ja rauhallisen maalaiselämän
38 'oikeus, varmuus, rehellisyys, vakaat olot'
39 'sopimattomuuden, huonotapaisuuden'
40 nepaat t. nevat (Gan. nepain ~ nepa) 'sisarusten lapset, serkukset'
41 jahti (r. jakt = metsästys(retki)
42 mukoma ~ mukama = jokin, mokomakin
45 'tuottanut onnea, menestynyt'
46 antaa tietä = antaa tiedoksi, ilmoittaa; tietä antaminen = tiedote, ilmoitus
47 = huomaamatta (huoma(i)tsemata) 5b; Gananderilla jo variantti ts > ht (metsä ~ mehtä ~ mettä)
48 33.2.1
50 ojentaa itsensä jnk jälkeen = sopeutua, mukautua, tehdä ohjeiden mukaan
51 = lähin perillinen 28.4
52 so. otti omakseen, haltuunsa
54 'pahantapaisille ja ilkeille'
56 so. kun varkaat eivät tee sovintoa toistensa kanssa ("eivät yhteensovi välejään")
58 'kelmi, lurjus, naruttaja' (r. skälm)
59 38.3.3
60 mettän kapeet ovat metsän eläimiä; kave(h/t) (kapeh > kave) 'luoduista olennoista, ihmisistä, eläimistä'; Gan: kapeet kansanrunoissa ja pohjalaismurteissa 'tyttäret, lampaat, metsäneläimet' (Agricolan "kuun syöjät", mainittu muinaisjumalien luettelossa, teksti 3B viite 1)
62 = edespantavaksi 'annettavaksi, lähetettäväksi'
63 = tuhansilla, tuhansin; lukusanoista 16.1
65 'velvollisuuksiin kuuluvaan, asiaankuuluvaan'
66 so. mitä tuli hänen käyntiinsä (verbimuodosta ks. 18.2.2)
67 so. ettei hänen poissaoloonsa suhtauduttaisi negatiivisesti
68 so. metsän pikku eläimistä (itikka 'eläin, vars. nauta' Gan. Etelä-Pohjanmaa 'allehanda djur', Ilmoila 'boskap')
69 = Jäljet pelottavat minua, sillä ne kaikki johtavat sisään(päin) mutta ei yksikään ulos(päin).
70 = Elä varovasti, tehkööt toisten vaarat sinut varovaiseksi (lat. sananlasku: Onnellinen se, jonka toisten vaarat tekevät varovaiseksi.)
71 abl. agentti 34.4 a (meidän pitää tarkoin tutkia)
72 'helläkätinen, (liian) salliva' (äiti oli liian hellä nuhdellakseen poikaa); pehmeys = hellyys, (liika) sallivuus (äiti innosti helläkätisyydellään poikaa uusiin varkauksiin)
73 so. poika halusi harjoittaa ammattia (käsityötä) varastamalla kalliimpia tavaroita
75 = hirttopaikalle t. -aukiolle (r. plats)
76 'lähellä seisoville ihmisille'
79 so. yksittäiset taloudet t. perhekunnat
81 = aarrekätkö; Gan. aarnet ~ aarret ~ aarre ~ aarnio 'nedgrävd skatt'
82 viinatarha t. viinamäki = viinitarha, jossa kasvatettiin viinirypäleitä
84 hakea jnk perään = etsiä jtk
85 = toisena 14.3
86 so. sai heidät vakuuttuneiksi siitä , mitä isä oli tarkoittanut
89 luukarsina ~ luutarha ~ kalmisto 'benhus' (Gan. = hautausmaa) oli kirkkomaan tapulin (kappelin) läheinen huone, jonne vietiin köyhät ihmiset odottamaan hautausta.
90 kaljentua viinasta 'klarna i huvudet' (Gan.) so. saada pää selväksi humalan jälkeen
91 so. on saanut hänet valtaansa, saanut hänestä yliotteen
93 'heittää kokonaan mielestäni' (sen ajatuksen, että saisin juopon miehen lopettamaan juomisen)
94 pro runnel|ta|a pass. 1. inf. (runnella: runtelen) 37.3.1; so. ennemmin ihminen tulee rikki runnelluksi kuin jättää ja parantaa (huonot) tapansa
95 mistata = menettää (r. mista)
96 Itkijänaiset kävivät pyynnöstä (maksusta) hautajaisissa valittamassa surua itkulauluin
97 'surujoukkona, surevina' 3.2
98 so. eivät olleet avioliiton kautta tulleita eivätkä lähisukulaisia; partitiivista ks. 28.3 ja KIELIOPPI 1700 artikkeli 8 (PDF) (Partitiivipredikatiivi)
99 so. murehtivat niin paljon; menetellä itse(ä)nsä ~ itsiänsä = käyttäytyä 23.2
100 'kuolemasta' (= surivat niin suuresti hänen sisarensa kuolemaa) 31.2 YLITSE
101 so. osoittivat ("antoivat näkyä")
104 tässä: oikeastaan, tosiaan; Gan. jaa ~ jah ~ ja 'och, också'
105 so. pappi laulaa, kun saa rahaa, mutta itkee, kun joutuu maksamaan
107 so. asia ei juossut/hoitunut hänen tyhmän päänsä toiveiden mukaisesti; asia juoksee = hoituu
109 31.2 YLITSE
110 'asianajajille, tuomareille'
111 voidella-verbillä tässä kuvaannollinen merkitys 'lahjoa, hyvitellä'; voideltut 1.3d
113 'koolla, kokoontuneina yhteen'
115 Voidesarvi (voidet 3.1) kuului noitien vaatetukseen, ja sarvi esiintyi yleisesti suurissa noitavainoissa. Sarvi mainitaan noitien apuvälineenä jo vanhimmissa ruotsalaisissa maakuntalaeissa. Sarveen säilöttyä rasvaa saattoi käyttää eri tarkoituksiin, hyviin ja pahoihin.
116 linnunsiipeä/-sulkaa käytettiin siveltimenä
117 'pilalle, kokonaan'; Gan. hornaan arverbina 'hårt, svårt', mennyt hornaan 'gått förlorad'
118 so. he pikemminkin vihastuivat kuin ilahtuivat
120 'tarvitsivat'; kehitys ts > ht tulee esiin vasta 1700-luvun teksteissä (vrt. 5b, 5c)
122 = Aisopos ks. tekstin 47 B viitettä 32
123 = Samoksen saaren asukkaat
124 kärvä(i)nen 'kärpänen' 1.4.2e
125 kans(s)akärsivällisyys = myötätunto
126 ta(h)i - eli 'joko - tai' 20.3
127 so. tekivät tavallisten ihmisten (yhteisen kansan) elämän raskaaksi; Gan. 'besvära, överlasta, göra tungt'
130 = osoittaa, näyttää 32.2.1c
131 33.3 a
132 'johtohenkilöitään, hallintomiehiään'
133 so. jota ei voi lohduttaa; lohduttamato(i)n = lohduton 23.4.1
134 so. rauhoittaaksensa häntä; Gan. tyystyttää 'hiljentää, rauhoittaa (lugna ner)'
135 so. pahimman surun, pahimman mikä voi tapahtua
137 Pohjalaismurteiset konditionaali (mon. 2. p.) olisia ja imperfekti mainihtia (mainitsia) eivät esiinny aiemmassa kirjasuomessa; olisia = olisitta (pers.pääte *tAk > -A (~ e) ja mainihtia = mainitsitta. Jälkimmäisessä tapauksessa on uutta myös ts-yhtymän ht-edustus (ks. tämän tekstin viitettä 120). Pohjalaismurteinen on myös asu ookkos = oletkos (oletko > ootko > ookko)
138 'yhtä hyvin, ihan minusta välittämättä (vrt. r. gärna ja su. kernaasti t. mielellään)
139 'melkein heikkopäiseksi, hulluksi'; Gan. nöyräpäinen 'svagsint, tokig'
140 = löi rintoihinsa (ks. Luuk. 18:13 "Ja Publikaani seisoi taampana - - löi rintoihinsa ja sanoi - - )
141 39.7.2.2 a
142 so. hän sai vähän pohtia ihan itsekseen, omassa päässään
143 28.2
144 että liitettynä akt. 1. infinitiiviin, mallina ruotsin att
145 maahanpaniaiset = hautajaiset
147 'aviomiehen' (ylkä : yljän)
151 = aivan luotettavia (r. pålitlig)
152 so. hengenmenetyksen ja jäsentensä murskaamisen uhalla; haasto 'käsky, vaatimus, uhkaus'; Gan. 'hot, utmaning, stämning'. Ns. ankaraan kuolemanrangaistukseen saattoi liittyä eri ruumiinosien silpominen, tavallisimpana oikean käden hakkaaminen irti ennen mestausta.
155 'nopeasti, ketterästi, vauhdikkaasti'
157 'annettavan tiedoksi, kuulutettavan kansalle'
159 so. viekas/petollinen ihminen saadaan kiinni/pyydystetään hänen itse laskemistaan verkoista
160 'varteenotettavia valituksia, kanteita'
161 = ah, ach, ahah, Gananderin mukaan sarkasmia ilmaiseva interjektio, yleinen useissa kielissä
163 = minua kuvataan ja minua huomioidaan 18.4; ulosmaalata 'kuvata', merkitä 'ilmaista, huomata, todeta' 23.1
164 = minua huudetaan 'haukutaan' 23.1
165 'virheet' 13.1.1
166 'pannaan minun viakseni'; tyköpanna = lukea ansioksi t. viaksi
167 40.3.5
168 /nelijalkaisten/ eli eläinten (kuningas)
169 Suomalaissatujen Kettu Repolainen (~ Mikko Repolainen) tunnetaan muissa kielissä nimillä Mikael, Michel, Mickel. Vrt. Mikkeli, r. S:t Michel
170 nimittää = mainita (vrt. satu 64: miksi nimitättä te toista miestä? = miksi mainitsette toisen miehen?)
172 so. kuvaus muistuttaa täsmälleen minua ("aivan minun mukaiseni/kaltaiseni")
173 kuje = kepponen 2.1
175 = isäntänsä ylenkatsoma/halveksima 38.2.2.5 b ja 38.2.4.1
177 so. metsäneläinten eli riistan jäljessä
180 'raihnainen, huonossa kunnossa'
181 'etenkin, koska en tuo enkä kanna'
182 so. te ette voi sietää minua
186 = kuolemaisillaan 19.4
187 'vaikeaa, hankalaa, työlästä' 28.2
188 'päästä eteenpäin, menestyä'
190 = onneton. Satukokoelman viimeinen satu (nro 150) on muista poiketen runoasuinen. Tyypillisiä kansanrunon piirteitä ovat mm. y. 3. persoonan -pi ja -vi-päätteet, alkusointu, ns. h:llisten muotojen (wetehen, ruumihin, wastahan, wenehen) tavallista runsaampi viljely sekä monet sanaston erikoisuudet (esim. onnetoinen, miesi, sirkiä). Runossa on paljon itä- ja pohjalaismurteiden piirteitä (virtoa = virtaa, ajeloovi = ajelee, lukovi = lukee, arvoapi = arvaa)
191 1) hukkui 'suureen virtaan' (Gan. wäleä adj. 'rymlig, snabb') tai 2) hukkui 'virtaan nopeasti' (Gan. wäleästi l. wäleen l. wälehen 'rymligen, lättligen, snarligen')
194 keksi = uittohaka (Gan. 'båtshake')
196 so. jotka soutivat häntä vastaan joen suvannolla (suvanto 'virtaamaton vesi, koskien välinen poukama, kosken suu')
197 = ylempänä, so. joen yläjuoksulla
198 = ajelehtii; ajelee > ajeloo + vi (savolais- ja eteläpohjalaismurteille tyypillinen y. 3. p. vokaalinpidentymän labiaalistuminen -ee > -OO, lisänä runoasuun kuuluva -vi)
199 'ilkimys, paha(nilkinen), surkea ihminen'
200 sirkiä = siro 'kaunis, hieno' (Gananderin mukaan pohjoispohjalaista murretta)
201 /vakaasti/ 'varmasti, luotettavasti'; alkusoinnun tavoittelusta johtuvia sananvalintoja: vastaisit vakaasti, huusit hyvästi
203 /kiivaan/ 'kovan, ankaran' (virran) alta
204 'rohkeasti, ylpeästi'; Gan. uhea l. uhia l. uhkia 'förträfflig, präktig, stolt' ja uheasti l. uhkiasti 'väl, förträffligen, vackert, modigt'. Sanakirjassa ei ole uhkea-asua
205 arvollainen = omituinen; turhamainen, halpamainen, surkea (Gan. 'fåläng, nedrig, gemen')
206 so. hyvin, varsin, erittäin t. aivan kummallinen
207 'outo, ihmeellinen, kummallinen'
208 'aivan, tahallaan, syystä'; Gan. varsin l. varsinni (varsinkin), 'alldeles, med flit, uppsåtligen, rätt'
210 = ajautuu, ajelehtii 18.1.1 Muist.
211 = uiskentelevan, että hukkunut vaimo uiskentelee
212 vissiin (instr.) = vissisti 'varmasti, todella'
213 so. erkaantunut elämästä, kuollut 23.3.1
214 = (vastavirtaan) vetäytyy 23.3.1m
215 = yötynyt 'yöpynyt'; savolaismurteinen -nUt > -nUnnA (essiivi), esim. syönynnä, nukkununna
216 so. joka osaa kertoa kaikki pahuuden muodot
217 so. se osaa laskea taivaan tähdet; lukee > lukoo + vi
218 = arvaapi (so. osaa arvioida aaltojen määrän)