TEKSTI 35as

1 tapaus = sattuma, tapaus, arvoitus

2 ulosantaa = julkaista 23.1

3 edespanna ~ eteenpanna ~ eteenasettaa = esittää 23.1 (r. förelägga)

4 'tilaisuuksissa'

5 = vastaavaksi. Passiivin 1. inf. 37.3.3

6 'filistealaisille'

7 Raamattu (Tuom. 14: 14): "Lähti syöjästä syötävä, lähti väkevästä makea". Arvoituksen vastaus (Tuom. 1:18): "Mikä makeampi hunajaa, mikä väkevämpi leijonaa?" Vastaus viittaa aikaisempiin tapahtumiin Tuom. 14:1-9, joissa Simson tappaa eteensä tulleen leijonan ja löytää leijonan raadosta mehiläisparven ja hunajaa. Leijona on väkevä syöjä, hunaja makea syötävä.

8 Ne wanhat Göthit (de gamla Göter) tarkoittaa muinaista skand. kansanheimoa. Ks. tekstin 8 viitettä 3. Jothein ehkä painovirheinen asu pro Gothein tai Göthein. Gananderin sanakirjasta ei löydy enempää Jothein- kuin Gothein-muotoa, sitä vastoin göthi 'en göte' (lat. gothus) ja esimerkissä genetiivi: göthein kuningas 'de göters konung'. Kyse voi olla myös g:n ääntämisen mukaisesta asusta /jööttein/.

Ruotsalaiset gööttien, goottien ja gotlantilaisten nimitykset ovat samaa muinaisisl. juurta ja vanhoissa lähteissä paljolti sekaantuneet. Nyk. got (: goter) on oppitekoinen laina lat. Gothi-monikosta; gute (: muinaisr. gutar, isl. gotar ja siitä Gotland 'gutarnas land); göt (östgöte, västgöte) alkuaan Oden-jumalan isl. nimitys Gautr, tästä Götaland ja Götaälv. Gootit (lat. Gotönes t. Gothi) olivat itägerm. kieltä puhuva kansa, joka asui ajanlaskun alkuvuosisatoina Veikselin alajuoksulla, jonne olivat ehkä tulleet Etelä-Ruotsista. Gootit asuivat 200-luvulla Mustanmeren pohjoispuolella, valloittivat roomalaisilta Daakian ja hävittelivät mm. Kreikan rannikkoa. Jakaantuivat kahteen heimoon (itä- ja länsigootit). Huom. toisaalta Götanmaan öst- ja västgötar, siis skandinaavinen kansanheimo.

9 = kokeilivat, koettelivat 18.1.1 d

10 'harkintakyky, järki' (r. eftertanke)

11 itte, ruottalainen, kattomaan (ts > tt), toisaalta Ruotsalaisilla (ts) ja mehtola, huomahtemata (ts > ht) vs. metsä; ts-yhtymän nykymurteisia asuja ei juuri tapaa teksteistä ennen 1700-lukua (ks. jaksoa 5). Vokaalin välisen h:n säilymistapauksia: ollehet, säilyttänehet, ränttihin, ailehtimahan 2.1. Yksittäisiä pohjalais- tai savolaismurteisuuksia ovat tapaukset meeppä, ryäsyissä sekä k-loppuiset infinitiivit koetellak ja ulostoimittaak.

12 'ikivanhat, aina olemassa olleet'

13 /väliinsä/ 'väliin, välillä'

14 = jotta niillä koeteltaisiin 37.2.4.2 Infinitiivimuodon loppu-k on nykymurteissa säilynyt etenkin Pohjois-Karjalan savolaismurteessa; saneenloppuisesta k:sta vanhassa kirjakielessä 3.1.

15 'älyään, ymmärrystään'

16 18.2.1

17 = luettiin 'esitettiin'

18 so. jotka oli tuomittu kuolemaan (menettämään henkensä)

19 /säilytit/ = säilyttivät

20 'sitä paitsi, seuraavaksi' 20.1.4 e

21 'etenkin' 20.1.4 b

22 13.2.2.1

23 "Suomen kansan hyvä äly että vertauksiin peittää asiat". Tässä että toimii infinitiivin vahvistimena samoin kuin ruotsin att. Käytäntöä esiintyy nykyäänkin murteissa ja ylipäänsä puhekielessä. Myös Suomen murteiden sanakirjassa huomioidaan tällaiset pleonastiset tapaukset, joissa kirjakielen kannalta katsottuna tarpeeton että aloittaa 1. inf:n lyhyemmän muodon sisältävän lausekkeen esim. sillä oli pakko, että joutua illaksi kothìn (Kemi).

24 somainen = taitava, viisas

25 'järkensä, ymmärryksensä' (aju myös 'aivot')

26 'huonompi'

27 'suorittaa' 23.1 Ks. viitettä 14.

28 /lapsiväestä/ 'lapsista'

29 haukutella = houkutella, kannustaa

30 'huvin, hauskuuden'

31 = huomaamatta : huomaitse -> huoma(i)hk- (ks. viitettä 11). 5 b ja 14.7

32 a(i)staita = havaita, huomata

33 'kerrannut, toistanut' (r. upprepa) 23.1

34 so. jota lukija ei varmaan pane pahakseen (taitaa = osata, saattaa, voida, mahtaa) 33.2.1 ja 37.2.2.1

35 'kuulostaa'. Aistihavaintoverbien määritteet ovat 1500- ja 1600-luvun teksteissä säännöllisesti tulosijaisia: näkyy kauniiksi, maistaa makialle (30.3.3). Ablatiivimääritteitä (näyttää rumalta) esiintyy vasta 1700-luvun teksteissä. Ks. Kielioppi 1700 artikkeli 7.

36 pro kootkoot 4.2

37 = toiste, toisten

38 = jäljellä 2.2

39 Pass. 1. inf. 19.2 ja 37.3.2

40 pro pränttiin 'painoon'. Ks. viitettä 11.

41 pro unohdukseen 12.3

42 = ulkomuistista, muistin varassa

43 ailehtia = ajelehtia

44 se synkkä itäinen maa on Suomi (r. Österland)

45 (ei) osaa

46 'osoittavat'

47 so. Hyvölän nimellä tunnettu häpeämispaikka (häpeäpiha)

48 'osaavat'

49 = kumppani

50 = menepä(s) 22.5. Ks. viitettä 11.

51 so. sieltä.

52 yksi tyttöraasu; epämäär. artikkeli 24

53 = rääsyissä; ryysy + rääsy = ryäsy. Ks. viitettä 11.

54 = hevosena; hevois+na > hevoissa 9.1 b ja 14.3

55 korja 'ajelureki'; Juslenius: en res-släda med sid-bräder (hvilka kallas korjalaudat) hos Savolaxare ~ korja-reki, laita-reki; Gananderilla lähes samat tiedot

56 22.3 b

57 17.1

58 Ablatiiviagentti 34.4 a-kohta. Nykyaikaistettuna: jos maanmieheni ovat halukkaita vastaanottamaan - - .

59 'tämän jälkeen, (hiukan) myöhemmin'

60 Sanakirjaa työstäessään Ganander keräsi sekä kansanrunoja että sananlaskuja. Kumpikaan kokoelma ei säilynyt jälkipolville, mutta niistä on runsas näytteistö sanakirjan esimerkkeinä. Keräämänsä sananlaskut Ganander jätti julkaisemista varten Porthanin tarkistettavaksi 1784, mutta aineistoa ei painettu, ja se lienee tuhoutunut Turun palossa. Noin 2000 sananlaskua on päässyt sanakirjan esimerkistöön.

61 Mallina toivotukselle elä hyvin on ruotsin far väl (farväl) 'näkemiin, hyvästi, kaikkea hyvää'. Vrt. latinan lopputervehdystä Vale(te). Ego valeo 'Voi(kaa) hyvin. Minä voin hyvin.'

62 16.2 ja 24