 |
||||||||||||
|
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
||||
|
|
|
|
|
|||||||||
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
|||||
|
|
|
|
|
|||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
ARTIKKELI (24)
1. Jeesus löysi nämät sanat väkeväks lohduttamaan yhtä heikkoo vaimoo
2. Sellaiset papit ovat yhdet mykät koirat
3. Me olemma ne Jumalan kymmenet käskysanat monel tuhannel muotoo ylitsenkäyneet
4. Se päävihamies Perkele kaikki maakunnat ympärins käypi kuin kiljuva jalopeura
SUBJEKTI (26)
5.Täsä elämäs on aina riita ja sota
6. Ensimmäises seurakunnas on tullut opetta(j)itten keskelle eripuraisuus siitä kysymisest
7. Koska Wiennas usiat ja suuret maanjäristykset olit - - ja tämänkaltaiset surkiat valitukset joka päivä kuuluit
8. Se on paljon keviämpi sanoa mitä ei ole oleva iankaikkises elämäs (kuin mitä siellä on)
9. Jota Herra rakastaa, sitä hän rankaisee, ja on Herralle otollinen
OBJEKTI (27)
10. Ei yksikään ylpiä taita taivaaseen otettaa
11. Näin ylistetään se jumalinen opetuspiika Tabita
12. Luulekkos niin halvaksi sinun huoruutes?
13. Jumala rankaisee senkaltaiset epäuskoiset
14. Perkele väärät opit, pahat menot, julkisynnit ja kaikki kauhistokset ylösnostaa ja matkaansaattaa
15. Antakaat teitän Jumalalle!
16. Meidän tulee saattaa häntä (= vainajaa) hänen lepokammioons
PREDIKATIIVI (28)
17. Paitsi (= ilman) Jeesuksen nimee kaikki rukoukset ovat karvaat sapet Jumalan edes
18. Syntiset ovat kahtalaiset, toiset ovat katumattomat ja uskottomat, toiset ovat katuvaiset
19. Se on luonnollinen, että me murhedim (kuolleitamme)
SIJAMUOTOJEN KÄYTÖSTÄ (30)
20. Antakaat se keisarin, kuin keisarin tulee
21. Jumala myös eläinten heidän ravinnons antaa
22. Laaban kadehti vävyllens Jaakobille sitä tavarata
23. Mitäs minulle kysyt? Kysy niille jotka kuulit.
24. Piispa kuoli ravittu jo suurella iällä, väsynyt paljosta valvomisesta ja työstä
25. Fariseukset kävit kuitenkin uskomattomat kadotukseen
26. Sillä näille myös nävyi tämä päivä pitkäksi
27. Yksi kappale, joka kaukana on, vähäksi näyttää
POSTPOSITIOT SIJOJEN VASTINEINA (31)
28. Jos ihmiset paljon pyörivät ruumiin ruan jälkeen, paljo enämin tulee pyörii ja pyrkii sielun ruan perään
29. Nämä suunsa ja kielensä kansa ainoastans rukoilevat
30. Hän antoi itsens Jumalan tahdon ala kuuliaisuuden kansa
31. Tämä ei epäillyt Jumalan armon päälle
32. Jumala kaikkivaltias tahtoi sen vaivan päälle yhden lopun tehdä
33. Jumala puhui Noakin ja hänen poikains tykö
34. Nämä sanat Paavali on opetuslapsens Timoteuksen tykö kirjoittanut
35. Vielä selkiämmin puhuu Jumala tästä Jeremiaan tykönä
36. Kristus itki Lasarusta, niin että juutalaiset sen ylitsen ihmettelit
37. Se vanhurskas veri huutaa Jumalan tykö koston ylitse
PASSIIVISTA (34)
38. Kuin me Jumalan kansa olemme sovitetut, niin ovat synnit meille anteeksi annetut
39. Tietäkäät, ettet te ole katoovaisella kullalla eli hopialla lunastetut
40. Kaikki heidän aikoimisens ovat siunatut Herralt
41. Ja että niiltä jumalisiltakin päivän pituudes enämin syntii tulee tehdyks kuin univuoteel
42. Hauta oli hakattu kovaan ja siliään kallioon, jota ei yhdestäkään paikasta taittu särjettää ja rikottaa
43. Tämän herravainaan sukulaiset ovat mistanneet uskollisen ystävän, jota ei taita maksettaa paljolla kalulla ja rahalla
44. Vuonna, jona me kirjoitamme 1669, määrättiin minä saarnaamaan evankeliumita tälle Uskelan seurakunnalle
45. Messodanus, koska hän ystävältäns huomeneksi kutsuttiin rualle, vastais:
46. Yksi huone ei ylösraketa vaimon kaunin nägyn (= ulkonäön) kautta
47. Enkelit ovat myös lahjoitetut Jumalalta kaikkivaltiaalta suurella viisaudella
48. Pienet orvoilapset, jotka äitiltäns ovat hyljätyt ja jätetyt vaikeroitsemaan
Kavahtakaam, ettei meidän sydämem koskaan raskauteta ylönsyömisest ja juomisest
50. Ja ihminen tulee usiamast ystäväns kautta petetyksi
51. Tälle viattomalle Kristukselle ompi julkinen vääryys ja tiettävä väkivalta tehty Perkeleen kautta
52. Silloin enkelit ymmärtävät, että sinun sydämes on rakkauden piilillä (= nuolella) saavutettu
53. Tämä on aivistettu (aavistaa = ennustaa) sen kuparikä(ä)rmeen kansa, jonka Mooses Jumalan käskyst ylösojensi (= pystytti) korvesa
TEMPUKSISTA (32)
54. Jeesus ennusti Simon Pietarille, että hän piti oleman se, joka hänen oli kolmaiste kieltävä, ennen kuin kukkoi kahdesti laulaman piti
55. Niin kuin Jumala enkelins kautta oli sen hänelle (= Paavalille) jo ennen ilmoittanut, ettei hänen pitänyt hengis enämpi pääsemän
56. Minä tahdon kolmannen päivän peräst ylösno(u)sta
57. Ja oletta myös viimein kuuleva nämät tekstin sanat
58. Ehkä Perkele hän oli heitä (= opetuslapsia) kadehtiva ja pyytävä seuloo nii kuin nisuja, niin hän (= Jeesus) oli kuitenkin rukoileva heidän edestäns
59. Paavali on häntäns tainnut lohduttaa, nimittäin että Herra ei ollut hyljäävä (häntä) myös vanhuudesans
60. Ettekö te koskaan lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?
61. Ja koska Mooses kuoli, on itse Herralta haudattu ja taivaaseen enkelilt saatettu
62. Kaikista pahoista tegoista on Herra häntä pelastanut, että hän kaiken elinaikans yhtä jumalista ja kunnialista elämäkertaa on edesäns pitänyt
MODUKSISTA (33)
63. Teidän puheen pitää oleman: on, on, ei, ei
64. Ja mahtaa sille kristitylle luki(j)alle olla tiettävä, ettei täsä työs ole yhtään opetusta kahdesti pantu
65. Jumaliset vaimot ei mahda myös miehillens antaa pahaa neuvoo
66. Ah veli rakas, kuinka joku herkku mahtaa minul nyt maistaa, kuin joka kulmalt saarttu olen?
67. Aleksanteri Suuri antoi käskyn ulgoskäydä, että mitä ikänäns hänen alemmaisens tahdoit häneltä anoo, sitä hän tahdoisi heille antaa
68. Ei ole yhdenkään miehen vallas, kuinka hän vaellais ja käymisens ojennais
69. Minä tahdon, että nuoret lesket huolisit (huolla= mennä naimisiin)
70. Papit ovat ruvennuet kysymään häneltä, jos hän piti oleman elävän Jumalan poika
71. Juutalaisilla on ollut tapa, että pääsiäisjuhlalle heille aina piti päästettämän joku vanki irralle
KONGRUENSSISTA (35)
72. Niin kuin se jumalatoin joukko, jotka Jeesuksen kiinniotit, menit häpiällisestä hänen kansans
73. Mailma pyytää meit ylösniellä, koska heidän vihans meihin julmistuu
74. Silloin siihen virtaan matoin ja kä(ä)rmetten paljous laskit, joita vesi upotti
75. Sillä monta menevät sakramentille (= ehtoolliselle), vaan harvat hedelmän kansa sakramenttia nautitsevat
76. Ja näin ovat Israelin kansa tehneet korvesa heidän vaeltaesans
77. Moni myös Jumalan sanaan kylmentyy ja antavat itsens saarnamiesten viholiseks
INFINITIIVEISTÄ (37)
(akt. 1. inf. lyhempi muoto)
78. Mooses tahdottiin faaraolt tappaa
79. Hän on ahkeroinnut kiinniriippua Jumalan sanasa
80. Muutamat rientävät tulla rikkaaksi, vaan viivyttelevät tehdä katumusta, estelevät elää pyhyydes, unhottavat viimein tulla autuaaksi!
81. Luulettako te sen vähäksi, tulla kuninkaan vävyksi?
82. Sen tähden olemme Me hyväksi ja korkiast tarpeelliseksi löynneet että uloskirjoittaa kolme kiitos- ja rukouspäivää
83. Ihmiset ajattelit olla luonon kansa yhteisen myös huorin tehdä
84. Monta muuta esimerkkiä löytään, jotka olisit pitkät ylösluetella
85. Rukoukset ovat aina ja joka päivä tarpeeliset lukea
86. Juutalaiset ovat antaneet Kristuksen (= Kristukselle) sappee syödä ja etikkata juoda
87. Näin ovat ne kaksi vaimoo ympärinsleikanneet heidän lapsians, josta on lukea 2. Makk. 6:10
(pass. 1. inf.)
88. Vanhemmat annoit hänen uhrattaa Jumalalle ja sen P. kasteen kautta ylösotettaa Jumalan armon liittoon
89. Tämän häijyn mailman haukuttelevaiselta esimerkiltä älkääm antako itsiäm vieteltää
90. Jeesus ei ainoastans antanut opetuslapsillens leipää syötää, mutta oman ruumiins
91. Kristus on viety kuoletettaa kahden pahantekijäin (!) kansa
92. Jumala on säätänyt meitä korjattaa lapsiksens Jeesuksen Kristuksen kautta
(akt. 1. inf. pitempi muoto)
93. Jumala antaa leivän meidän syödäksem
94. Hänen tätins mies tämän (lapsen) vastaanotti kasvattaaksens puolen 6 ajastajan vanhana
95. Ei pidä myös ottaman kuullaksens mitä hulivilit ja keviät ihmiset edeslaskevat
96. En minä ole ikänäns eteeni pannut elääkseni toiseen päivään
97. Minä rakastan sinua (= Jumalaa) ja vielä enämmin halajan rakastaakseni
98. He päätit Kristuksen tappaaksens
(2. inf. instr.)
99. On maanherra vienyt hänen (= Jeesuksen) ulvos, kantain purppuraista kaapua
100. Täsä ei pois tieltä ole neuvoo niitä, jotka lukemisilt ei kylläns saa eikä lepoo pidä, tieten, ettei yhdel kuitenkaan kaikkii viisaut anneta
101. Muistain siis tätä kuolevaista menoo ei meidän tule paljo tämän mailman päälle luottaa. Perkele astuu alas teidän tykönne pitäen suurta vihaa, tietäen hänelläns vähän aikaa olevan
102. Mitä hyvää on sinulle Sodomasta ynnä Lootin vaimon kansa ulgoa lähtee, jos sinä takas catsoin pidät tuleman suolavahaksi
(3. inf. iness. & elat.)
103.Apulaiset myös kuin syntiin ja huoruuteen auttamas pyörivät, ovat: joutilaisuus, ylönsyömys ja juomus, pahain kansakäymys ja muut senkaltaiset
104.Ja ovat nimitetyt hänen rakkaat vanhemans sielä (= koulussa) pitäneet hänen 10 ajastaikaa, harjoittelemas itseens kirjalisis harjoituksis
105.Hän oli viriä kirkos käymäs, Jumalan sanaa kuulemas
106.Isä meidän –luku on niin kuin yksi kokki meidän maosam (maku, mako = vatsa) keittämäs, lämmyttämäs, valmistamas ja hajottamas ympärins ruumist yhteiset eineet
107.Kuitenkin ei hän ole sen tähden heitä neuvomasta suuttunut
108.Kuitenkin ei meidän pidä sen tähden rukoilemasta väsymän
(3. inf. illat.)
109. Miksi ajaksi sinä olet meitä määrännyt ja säätänyt elämään mailmasa!
110. Sepeteuksen poikain äiti on anonut yhtä pojistans Kristukselta istumaan oikialla, toista vasemalle Kristuksen valtakunnas
111. Sitä varten on Helvetti kitans lavialta avainnut, nimittäin juopuneit ylösnielemään niin kuin avaavat he heidän kitans viinaa ja väkevitä juomia sisällens ammuntamaan
112. Ruumis tuuliin Herraa Kristusta vastaan temmataan, hänen tykönäns iankaikkisest olemaan
113. Pahat enkelit ovat käyneet ihmisen kimppuun saattamaan häntä syntiä tekemään Luojaans vastaan
114. Paavali oli hänelle (= Jumalalle) ulosvalittu ase kantamaan hänen nimens pakanain eteen
115. Joka viinallenkin voiman on antanut iloittamaan ihmisen sydämit, leiväl vahvistamaan ruumiin ja öljyl sen kaunistamaan
(3. inf. adess. & abess.)
116. Luemme yhdest toisest eremitasta (= erakko) koska kuolemallans oli tuli Saatanas hänen tyköns
117. Monta pyhän Raamatun kirjaa ovat alallans, liikuttamat ja lukemat olleet
118. Myös nyt tähän aikaan rohkiast pelkäämätä juostaan epäjumalitten tykö
119. Jumala on myös ihmeelisest ylöspitänyt ne 276 Paavalin kumppanit 14 päivää syömät meren hädäs
Osmo Ikola: Lauseenvastikeoppia, Tietolipas 76, SKS 1974
Osmo Ikola, Ulla Palomäki & Anna-Kaisa Koitto: Suomen murteiden lauseoppia ja tekstikielioppia, SKST 511, 1989
Vrt. Kaisa Häkkinen: Agricolasta nykykieleen, WSOY 1994
1. NESESSIIVINEN
Meidän pitää ~ täytyy yrittää
Meidän on yritettävä
Meidän on turha ~ hyvä yrittää
2. PERMISSIIVINEN
Anna minunkin yrittää
Sallikaa lasten tulla minun tyköni
3. FINAALINEN
Hölkkään iltaisin laihtuakseni
4. KVANTUM
Nähdäkseni jumppa on terveellistä
Tietääkseni liikunta laihduttaa
5. MODAALINEN
En laula toisten kuullen enkä riisu toisten nähden
Poistuin paikalta kenenkään huomaamatta
6. TEMPORAALINEN
Nukkuessani taloon murtauduttiin
Poliisin tultua tilanne rauhoittui
7. REFERATIIVINEN
En tiennyt sinun jo palannee
Hän näyttää olevan muuttopuuhissa
8. STATUS
Tyttö katsoi poikaa hymy huulillaan ~ suu supussa
Tyttö tervehti poikaa silmät säteillen
(entäpä: suu irvessä, irvessä suin / silmät kyynelissä, vesissä silmin / hartiat kyyryssä, ?kyyryssä hartein)
9. FORTUITIIVINEN
Minun ei tullut lähdetyksi/lähdettyä lenkille
I. NESESSIIVIRAKENNE (39.2)
1. Kaikki piispat, papit ja saarnamiehet pitää tunnustaman heidän rikoksens
2. Vanhemmitten ei pidä oleman leijoni huoneesans
3. Nämät sanat pitäpi ymmärrettämän figurate vel comparate (’kuvaannollisesti tai vertauskuvallisesti’)
4. Joku taitaa sanoo: mitä minun enää tarvitaan työtä tekemä(ä)n
5. Täsä tulee meidän tietä 1. kuka Herra se on joka täsä kolmaist mainitaan…
6. Miesten tulee rakastaa heidän vaimoons ja vaimot olla miehillens alamaiset
7. Mutta täsä on vaari ottaminen, ettei saarnamiehet ole aivan nopsat näiden avainten kansa
8. On siis tietäminen, että palveljan kansa ymmärtetään täsä tekstis koko ihmisen sukukunta
9. Kolmanneksi on vaari otettava, mitkä enkelit ovat
10. Toiseksi on tiettävä, että enkelit tosin ovat ja ovat usiat ja monet
11. Se on paljon keviämpi sanoa, mitä ei ole oleva iankaikkisesa elämäs kuin sanoa mitä siellä on
12. (Minun pitää lukeman Jumalan sanaa) Samalla muotoo kuin lastenkin tapa on ulkoo lukee ja harjoitella
II. PERMISSIIVIRAKENNE (39.3)
1. Ehkei (= vaikka ei, vaikkei) vaimoin ole sallittu miehiäns vallita, taitavat he miehiäns neuvoa
2. Niin Drakula on antanut palveljains kolme naulaa heidän jokaisen päähäns lyödä
3. (Kustaa I) on antanut Upsalaan kokoontua piispat ja papit
4. Se julkinen portto Herodias saatti Herodeksen antamaan tappaa Johannes Kastajan
5. Jumala on vakaa, joka ei salli meitä kiusattaa ylitse meidän voimam
III. FINAALIRAKENNE (39.4)
1. Jota (= naista) draaki (’lohikäärme’) hän kovin vainoisi, puuskais vettä suustans niin kuin koskee, upottaaksens häntä
2. Faarao kuningas Israelin kansaa ajoi takaa heitä murhataksens
3. Ja koska mies otti pikarin juodaksens, sanoi hän:
4. (Jumala) lähettää kohta sirpin ja antaa leivän meidän syödäksem
5. (Papit) ovat sanankuulijoillens kaksi tietä heidän valitaksens edespanneet, nimittäen:
6. Kaikki, mitä teidän eteen tulee tehdäksen, tehkäät se vapaast
7. Nämät tekstin sanat ottakaam eteem vähä pidemältä tutkistellaksem ja selittääksem
IV. MODAALIRAKENNE (39.5)
a) myönteinen
1. Maanherra itsekin niistä hänen (= Jeesuksen) suurista vaivoistans käättiin surkuttelemaan hänen ylitsens sanoen:
2. Näin ovat Israelin kansa tehneet korvesa heidän vaeltaesans, napisten Moosesta vastaan sanoen:
3. Ne surulliset vanhemmat lohduttavat itseens, että tämä heidän pilttisens on taivaisa enkelitten joukon seasa: ollen he uskosa vahvat, että he pitää menemän hänen tyköns
4. Täsä ei pois tieltä ole neuvoo niitä, jotka ylönpaltisilt lukemisilt ei kylläns saa eikä lepoo pidä, tieten ettei yhdel kuitenkaan kaikkii viisaut anneta
5. On maanherra vienyt hänen (= Jeesuksen) ulos kantain purppuraista kaapua ja orjantappuraista kruunua
6. Kuinka ahkera työntekijä (piispa Gezelius) oli kohta nuoruudesans, laskein hyvät perustukset kirjallisisa konsteisa (= luku- ja kirjoitustaito sekä opinnot)
7. Jumala on minun uskoliseksi löytänyt asettaen tähän virkaan
8. Hänelle uskotun piispan viran on (Gezelius) ylistettävästi edesseisonut pitäen usein pappein kokouksii, vaeltaen ympärins, tutkien itsekutakin, jättäen jälkeens kuhunkin seurakuntaan ”Acta Visitationis” (’tarkastuskertomuksen t. –pöytäkirjan´))
9. Joka uhraa köyhän tavarasta, hän tekee niin kuin se, joka pojan teurastaa isän silmäin nähden
10. (Vanhemmat olkoot esimerkkinä siten että) opettavat lapsians ja perhettäns ja heidän kuultens lukevat (rukoukset)
11. Ei se (nim. käsien pesu) ole Pilatust mitään auttanut, sillä hän tietens ja omaatuntoons vastaan Kristuksen tuomitsi
12. Mutta en me täsä sen tähden puhu laiskain unesta, joka ei maatenkaan vähene
b) kielteinen
13. Rakastamata en me taida olla
14. Filosofia jää lukemat, teologia tutkimat ja tarpeeliset historiat ylitsen katsomat
15. Ja sekin (= rukoileminen) paremin taitaan tehdä juopumat kuin juoksis
16. Niin kuin isä anovalle lapselens ei kivee, skorpioonii taikka veistä anna, joita lapsi tietämätäns anoo, vaan leipää
17. Lapset kurittamat ynseydes ja elkivallas ylöskasvavat
V. TEMPORAALIRAKENNE (39.6)
1. Pidä sinun enkelis kunnias, ettes hänen läsnä ollesans mitään tee, jotas minun läsnä ollesani häpeisit
2. Hänen lassa ollesans ovat vanhemmat hänestä suuren vaarin pitäneet
3. He heitä (= enkelit ihmisiä) aina varjelevat heidän tääl eläisäns, ollesans ja täält eritesäns
4. Drotninki rikkaasta Arabiasta tultuans kuningas Salomonin tykö puhutteli häntä näin:
5. Eleasar, Abrahamin palvelija, Iisakille herransa pojalle emäntätä ottaisansa rukoili Herraa avio-onnen edest
6. Jos nyt hautaan mennesäns hänen kielens vielä vois puhua ja aivuns (’aivot’) jotakin ajatella
7. Muutamat ihmisten lapsist tähän raadolliseen elämään tultua risti riuduttaa ja sairaus surkastuttaa
8. Mooseksen vaimo tiellä matkas olles ympärinsleikkais hänen poikans esinahan
VI. REFERATIIVIRAKENNE (39.7)
1. Ja pidetään tämä mailma eli luomisen meno jo kuluneeksi P. (= pyhän) Lutheruksen laskun jälkiin hänen Bibliasans 5636 ajastaikaa
2. Muitten askelet ja jäljet minua peljättävät, kaikki näkyy menneeks ja ei yhtäkään palanneeks (sanoi kettu)
3. Jumala, kuka minä olen, ettäs tahdot itses minulta rakastettavaks
4. Yksi viheliäinen Hiob (= Job) nähdään ja kuullaan vaivatuksi ja ahdistetuksi
5. Muinen tähän aikaan luullaan enin osa ex Regionibus septentrionalibus (= pohjoisista seuduista) Kristuksen uskoon tulluen kääntyneeksi
6. Me ymmäräm nämät Hiobin (= Jobin) sanat todet olevan
7. Israel (so. Jaakob) luetaan rakastaneen Joosefita enää kuin muita lapsians
8. Vertauksen kautta hyö (= veriteot, murhat) sanotaan huutavan siihen asti ettei heidän pitä rangaisemata pääsemän
9. Jos en minä voi kärsiä sormeni päätäkään valkias palavan…
10. Kristus täsä opettaa, osottaa ja näyttää hänens kaikella muotoo meitä kuulevans
11. Tänäpän sinä ilmoitit sinus ei lukua pitävän sodan päämiehistä eli palvelijoistas
12. Jos hyö kieltävät ei murhaa tehneens…
13. Sillä he (so. roomalaiskatoliset) hokevat ei taitavan paavin väärin mennä eli erhettyä, eikä kenenkään tohtivan häntä nuhdella
VII. STATUSRAKENNE (39.8)
1. … katsovat suloisest yhtiäpäin pää vähäist kumarrukses
2. … tuli Saatana hänen tyköns suuri kirja kädes
3. Siionin tyttäret ovat ylpiät ja käyvät kenos kauloin
4. Tämän tähden on myös nyt monta vesis silmin
5. (Monet) ylistävät ihmistä silmäin edesä, vaan takana korvin panettelevat
(1) Ja waicka Apostoli P. Pawali ymmärsi cuolemans hetken läsnä olewan, puolittain hänen cowasta Fangiudestans ja cahleistans, puolittain Tyrannin wihast ja uhcauxist. Sillä se on tosi cuin wijsas Salomon sano: Cuningan wiha on cuoleman sanan Saattaja Prov. 16:14. Cuitengin Opettajat enimmäst ajattelewat, että Pyhä Hengi on hänelle ilmoittanut hänen cuolemans hetken. ( = 1 virke / virkettä)
(2) (Isäntä) läxi muille maille, cutzui palweljans, ja andoi heille tawarans yhdelle hän andoi wijsi Leiwiskätä, toiselle caxi, ja colmannelle yhden, ja jocaitzelle warans jälckin, ja meni cohta matkans. ( = 1 virke / virkettä)
(3) HERra caxi leiwiskätä sinä annoit minulle, catzo, toiset caxi olen minä nijllä woittanut, Näiden palweljoitten wireys tälle Herralle kelpa - - ( = 1 virke / virkettä)
(4) Ja coska hän paljon waiwa oli kärsinyt, pijnattu, cuoletettu, ylitzen woittanut synnin, helwetin ja cuoleman, nijn hän on ylösastunut corckiuten ja fangiuden fangixi wienyt. Eph. 4:8. Ja on nyt ey waiwon Adelsmies, waan coko maan Cuningas. ( = 1 virke / virkettä)
(5) Patriarchasta Jacobista on opettaja Augustinus merkitäxens ottanut, että cosca hän aiwan cowin rupeis murhettiman Cahden Poicans Josephin ja Benjamin tähden, nijn Jumala sitten eij itzens hänelle nijn julkisest ilmottanut cuin ennen. Pättäen sijtä, että nijncauwan cuin Mailmallinen Suru on meidän Sydämmesäm nijn eij Taiwallinen Lohdutus saa sinne sia. ( = 1 virke / virkettä)
(6) Eikö oikeilla Christityillä yhteisest, ja tällä Uskelan Seuracunnalla erinomaisesti ole Syy itkee tätä Jumalata pelkäwäistä Waimoa josa heidän Seurastans on pojes temmattu yxi erinnomainen hywä Christitty, joca muiden wanhurscasten cansa meni Raolle 'muurin aukolle' HERraa wastan ettei hän pääsnyt Maata turmeleman, nyt että hän on pois otettu on teillä Syy walittaa ja sanoa: ( = 1 virke / virkettä)
(7) Sinä sanot minä uscon että Jumala on minun Isäni, waan minä epäilen sijtä ettei se ole tosi, sillä ett sinä pelkä Jumalata Lapsilisella Pelwolla, ett myös waella Lapsillises Uscalluxes ja cuuliaisudes hänen Caswoins edes, sinä sanot, minä uscon että JEsus on minun lunastanut Synnistä ja Cuolemasta, Sanat owat hywät, mutta cuingasta sinä wielä nytt palwelet Syndiä ja Synnin cautta Cuolemaan itzes wajotat, nämät molemmat eij sowi yhteen, olla lunastettu Synnistä, ja wielä nyt palwella Syndiä - - ( = 1 virke / virkettä)
(8) Jos nyt luonnollisellä Ihmisellä on sencaltainen halu lapsians wastan, ettei hän heille millään muoto, anna wahingollista anomusta, waan mitä hän terwellisemmäxi tietä. Palio enämmin meidän racas Taiwallinen Isän, anda meille. ( = 1 virke / virkettä).
(1)
1 Ja nijn cuin nyt corkiast oppenu Herra Doct: JOHAN GEZELIUS Jumalan armollisen edes catzomisen jälken, Cuningalisesld Maij:tild on walittu ja asetettu tämän Turun Hijppacunnan Pispaxi, ja Seuracunnan Esimiehexi, ja JEsuxen CHristuxen Evangeliumin sarnajaxi, selittäjäxi ja edeswastajaxi. Nijn on hänen Herraudens
2 nijn pian cuin tähän mahan oli sisälle tullut
(3 johon Jumala andacon onne ja hywästisiunausta)
cohta käynyt tutkimas Academiat ja Schoulua,
4 ymmärtäin heidän Oppians ja menestystäns,
ja sijnä siwus arwannut juuri hywäxi, pitä myös Pappein cocousta,
ja nijn on hänen Kirjans ulos lähettänyt,
5 että Papit caicki erinomaisest Kircoherrat, piti maan Pitäijst tällä ajalla Turun Caupingijn [!]
(6 joca on Pääcaupungi Suomes, 6 ja cusa on Duomio Kirco ja Pispan istuin)
(5) coconduman erinomaisten tarpellisten asiain tähden. LPet
(2)
1 Nijncuin Jumala on andanut tälle meidän wähäiselle ja nyt Jumalan tykönä autualle weljellem JOHANNI GEZELIO yhden lyhyen Ijän; nijn eij hän ole myös paljo jättänyt jälkens puhuttawa täsä mailmasa; waan ainoastans tämän,
2 että
3 sitte cuin Jumala wanhurscasta oikeudestans ja käsittämättömästä Neuwostans, wijmeis P. Colminaisuden Sunnundaina, ylitze hänen racasten Wanhembains,
4 jotca tälle Cunnioitettawalle Seoracunnalle hywin tutut owat; nijncuin sen suurimman osan Turun Caupungin asuwaisist,
(3) lähetti yhden rascan, cuitengin isällisen curitoxen sen huikian Tulipalon cautta,
5 joca heiden majoistans nimitetys Caupungis carcotti,
5 ja heiden Asumasians tuhwaxi tasoitti;
2 On tämä meidän weliwainajam cahta päiwää sen jälken, nimittäin sinä 1. Junij, kellon 10. lyödes ennen puolda päiwää syndynyt täsä Marian Kircon Pappilasa,
6 joca hänen lihalinen syndymäns tähän mailmaan myös ilman epäilemät jotakin kijruhdettin sen pelgon ja waiwan cautta,
7 cuin hänen R. Äitins mainitusa waarasa ja onnettomudesa ulosseisoman piti. Hamm
(3)
1 Misä nyt sen Waldacunnan Cunnia seiso,
2 joca Wanhurscaille
3 jotca täsä Mailmas Pyhäst oikein, ja nuhtetomast, HErran Jumalan edes waeldawat,
(2) walmistettu on,
sitä minä waiwainen Maan Mato, olen aiwan heico ulospuhuman. Proc
(4)
Sekä myös sentähden [olen minä tahtonut tämän työn pränttiin antaa]1 että T. A. (= Teidän Armonne) tästä ymmärräis,
2 cuinga walmis minä olisin
3 jos woima nijn myöden annais
(2) tekemään T.A:llen (= Teidän Armollen) caicke nöyrä palwelusta ja ahkeroitzemaan sijtä,
4 että T. A. hywä ja corkia nimi pysyis ijancaickisesa muistosa,
(2) sen suuren hywyden edestä,
5 cuin T. A. täsä Maacunnas coco saarnawiralle yhteisest, ja erinnomaisest minulle on näyttänyt ja osottanut,
toiwoden6 että T. A. tahdois myös wielä tästedes, minun hywänä holhojanani, ja vscollisna auttajanani pysyä. Ika
Sananlaskujen pohjalta voi kerrata vanhan kirjasuomen taitonsa, sillä sananlaskuista löytyvät sekä äänne- ja muoto-opin että lauseopin nykysuomesta poikkeavat piirteet.
Ah cullaist Codon elando; (Sano Laisca) Jos on ruoca niukemmalda, nijn on Unda wiljemmäldä.
Ajallans työn teondo, hetkelläns Heiän nijtto.
Armast Codon eländö!
Cosca laiscan työn teondo? Syxyllä loca paljon, kewällä wettä paljon, talwella wilu, kesällä helle; ei coscan cohdacuwaista.
Ehto Eräitzen (Matcamiehen) saando, hämy wieran tulendo.
Ei pandu mieli pääsä pysy, eli panendo mieli päähän pysty.
Hewoises Hengi miehen; waimolla talon pidändö.
Huojas hoimiesten eländo, mutt' on työtä päätä warjelles.
Hywä meillä miehen onni; caunis caswando tytärten.
Joca rutoin (kijrusti) portalla, toipa torcando wedesä, eli ojasa.
Taidolla talon pidändö, ei warhain...
Ahwen armas tuoreelda, Särki säästöstä parambi.
Corwacuullons coirakin haucku. (Cuullons coirakin haucku.)
Ei epäluulo ole tiedon werta.
Hywä caali tarwitze paljo höystö.
(...nawan alla naisten soimu, tykönä tytärten soimu.)
(1) a. Coto paha muistaminen; pito hywä jättäminen.
b. Pito hywä jättäminen; Coto paha muistaminen.
(2) Cuningasta cuuleminen; Herroja cumartaminen.
(3) a. Hywä, paha pitäminen; tehdyt caupat kijttämiset.
b. Tehdyt caupat kijttämiset, hywät pahat pitämiset.
(4) Joki wäärä soutaminen, noroniemi noutaminen.
(5) Näkemiset luodut päiwät, tehdyt kengät Kiscomiset.
(6) SAlamiset luodut lapset. ('lehtolapset')
(7) Sitä hijttä palwellan, eli, cuuleminen, jonga Hijden helman alla, ollan.
(8) Ei Carhua witzalla lyömist ole.
(9) Ei coira carwan catzomista ole.
(10) Ei ole Ämmän ähkymistä, cosca on Äijän pää sylissä, Äijän parta parmoilla.
(11) Ei saadusa saamista ole.
(12) Ei syödysä syömistä ole.
(13) Kyllä Sielun seulomista, Ruumin rumista töistä.
(14) Älä itke ilman syytä, kyllä syysä itkemistä waiwasa walittamista.
Asiaa mies kylään; Waimo wasten syömistäns.
Caicki muuta mies catu; Wan ei nuorta nainmistans [!], eikä warhain nousemistans. (Muuta mies catu --)
Ei siliä wuolemista tarwitze.
Jumala anna andamista, cahden käden candamist!
Kyllä Rucki ruan tuo, Kehräwarsi keittämistä; --
Aica lähte ajaman; lijtto wijmein lijkuman.
Alaisin -- juoma miehen näke.
CAali -- Puuro puita louhiman sc. pane:
Cauwas caucainen sanoman vie.
Cope cutzuttu wieras; ujo outo cutzumata. (Coirat... cutzumata; ks. 2. inf. instr.)
Coto coira woittane metzä coiran hauckumas.
Cotona codon sanomat.
Cuuluisa rickan -- tauti; ei köyhän cuolemacan. (kuolema esiintyy useissa sananlaskuissa)
Cuin minä suutuin surwomasta, päiwyin petkelin pomusta, riuduin rihtä tappamasta, waiwuin warsityön teosta, wäsyin wettä candamasta;
Cuwa caunis syömätä; mutta ei Ihminen. Eli Cuwa syömätä elä.
Ei auta ambuman, ettei ole nuolen noutajata.
Ei auta Laulaman, cosca ei cuulla cummingan.
Ei auta Linnun lendämän, siitte cuin sijpens on mistanut.
Ei auta wuohen määkymän, cosca ei Cauris cajo.
Ei cunnia tule culuttamata.
Ei hulluus kiellä cuolemast, pahuus cauwan elämäst.
Ei pahan silmän paljon pidä näkemän.
Ei pohja suwe kiellä, eikä etelä kylmämäst.
Ei sana sijwitä lennä, puhumata cauwas cuulu.
Ei Saucoi sala saada, näkemätä näädän poica.
Ei sodat sanomita ole, cowat ilmat mainioita.
Ei suuttoman sanoja tietä, kielettömän lausumita.
Ei syndymä siansa catzo, cuollu paickans walitze.
Ei talwi mene tacans catzomata.
Ei welasta maxamata päästä.
Ei wilja waiwata saada, cala jalan castamata.
Hiki miehen hihtaman; jano waimon jauhonen.
Häpiä hewon purema; häpiämbi waimon lyömä.
Häpiä häistä lähteisä, juosta juoman joesta --
Hätäisen cauppa ei pidä tehtämän.
Jo nähty naidun warsi, näkymätä naimattoman.
Itku pitkästä ilosta, nicka cauwan nauramasta.
Kyllä hywä jäämängin on.
Käki tuo suwen sanoman, pääsky päiwän lämbymän.
Luotu köyhä cuoleman, waiwainen häwiämän.
Menemätä saa olla; wan ei wijpymätä.
Miehet metzästä tulewat, Pojat puita wuolimasta...
Myötä köytetty mene; tiellä jääpi köyttämätä.
Noista wijsas wirren otti hullun pitkistä puheista, mielettömän lausumista.
Nälkä lappalaisen opetta ambuman.
Nälkä syömätä tule...
Olin minä colmesa cowasa... waan en pääsny colmannesta, ilman taudin tappamata, cowan onnen ottamata.
Oluella onni caunis, juodan janomatakin; Ei pijcalla pahembi, naidan käkemätäkin.
Paljo sillä pitä jauhoja oleman, cuin jocaitzen suun tucki.
Saa tyhjän pytämätäckin, cowan onnen ostamatackin.
Suu pitä pandaman säckiä myöden.
Syy Curjan kerjämän käske.
Taidolla talon pidändö, ei warhain nousemalla; eikä wäen paljoulla.
Toinen saaman, toinen syömän.
Toinen tuoman, toinen juoman.
Yö-cuckoi woitta päiwä-cucoin laulamas.
Älkön olwo ikänä sytä, joca lyö lyödyn mielen -- jo se lyöty lyömätäkin, särjetty särkemätäkin.
Älä lyö lyödyn mieldä - - jo se lyöty lyömätäckin, täytetty täyttämätäckin.
Caunis cacku pääldä nähden, acanainen alda cuoren; ei siunattu sisäldä:
Coirat cutzuin tulewat, (pitoon) hyvät wierat cutzumata.
Culu cuikistellengin; mene maistellengin.
Ei calu saaden rickaxi tulla, waan säästäen.
Ei cangas corjellen cudota; oja, Eli sonda, luoda luowaellen; Kiwi jauha kijwatellen;
Heinä heitellen coota.
Ei cossin cohua täydy, vähän miehen wääten käydä.
Ei cuolema ole kirckomessu; eikä hengi nauraen lähde.
Ei Kiwi jauha Kiewastellen, ilman orjan olcapäjtä, Pijcan pienitä käsitä.
Ei käeten cuolla, eikä uhaten eletä.
Ei leipä leikin syödä, cacku nauraen calweta.
Ei maaten marcat saada, istuen isoit hopiat.
Ei manaten maan ala mennä.
Ei paha Lyödengän parane, Eli: ei pahast lyödengän ole.
Ei saada wihoin wilja pöytän, maaten makiat palat.
Ei se parcuin parane, eikä huutain huokene.
Ei se puhuen parane.
Ei työt tehden lopu, wirret laulaen wähene, parmat tappain cato.
Ei uni maaten lopu, nälkä hautanaurista.
Ei wahingo huuten tule.
Ei wares kiroen cuole, corppi suiwijn sanoin.
Ei wasicka rucoellen elä.
En sano wihoin, engä wiljoin, Se on, en sano sortain, engä auttain; wan sanon totuden.
Jatcain laiwackin tehdän.
Jouten syöny sairasta.
Juosten matka jouduckambi? waicka käyden kewiämbi; Eli huokiambi.
Kipaten killan mennän, condaten cotia, tullan.
Kyllä hywä itzens lyö; ei paha lyödengän parane.
Käyden maat lepyisemmät. Laittain Suomi kijttä.
Leten tauti tule, lewäellen lähte.
Lyöden lapset rackaimmat, hautoin pajukin pare.
Maaten murkina kyläsä, odottain illalinen.
Monda turma nijtä saa. Cuin sonningainen leten päin aidan seiwästä.
Naura, naura; ei naurain mieli päähäs tule.
ODottain cala ongeen tule.
Olen minä musta muiden nähden, walkia oman Emännän.
Puhuin puhet tulewat.
Satain suwet tulewat.
Surkia surma silmäin nähden, cuolema käsin pidellen.
Wijpywän erä parembi, lyöden lapset rackahimat.
Ämmät ähkyen elävät, cuuset pauckuin palawat.
Ajatelles (aiwotelles, alcais, asues) aica mene.
Asia Kylään mennes; waan mikä lähteis?
Awoi porti Herrois tullesa; waan kijnni lähteisä.
Corkia cotoinen kynnys, toisen kerran caswates.
Ei hätä hengen lähteisä.
HAlla hanhen (pois mennes) sijwen alla; talwi joutzenen tacana.
Hellet työttömän Kädet, arat armoin caswatetun, työhön harjoitelles.
Hiki laiscan syödesänsä; wilu työtä tehdesänsä.
Huojas hoimiesten eländo, mutt' on työtä päätä warjelles.
Häpiä häistä lähteisä, juosta juoman joesta, eli juoda joelda wettä.
Iloinen cuin hepo nylkeis.
Juoxe mennesäs; samo tullesas.
Kyllä culda cuiscutelles; ehkä huora huomeldain.
Kyllä hywin eläis paljo cuulu.
Liehellä Lesken mieli, miestä toista toiwoisa.
Maa caswa maatesakin, peldo pehtaroitesakin.
Mieldä kerjätesäkin tarwitan.
Monna (monena) mies eläisäns.
Nälkä syömätä tule, paha carwa catzellesa.
Olu ei tiedä juojans, lammesa ollesans; ihminen isändätäns cotona caswatesans.
Oluesa ollesani calua minulla kyllä; olu päästä olkene, calu cauwas culkene.
Otza wäwyn tulles, tacaraiwa lähteisä.
Paljo työtä wanhetesa; vanhana paha elä.
Pisti pillit säckijns, soitti suolla mennesäns. Tehty aljettu työ on; aiwoites aica mene. Tiellä kissat, tiellä coirat, pahan waimon leipoisa.
Työtä on hangen [p.o. hengen] tulles; työtä hangen [p.o. hengen] lähteis.
Wäärä nisca nostes, cauwan yöllä walwonen.
Ylimmäinen, alimmainen (syöty nauris röyhätes) köyhän rickan ruoca.
Ei aica ajan mendy, wuotta lehden langettua. Eli: Ei ikä ijän mendyä.
Jo kynnys hirttä corkiambi; Lapsen cotia tuldua, Wanhemmitten cuoleman jälken.
Lauloi lapsi syötyäns; itki ilman olduans.
Terwe nuori syötyäns, wanha yösen lewättyäns.
Cuca tiesi, cuca luuli lapsen orwoixi tulewan?
Cuca tiesi, cuca luuli peipuisen ylönexi, kedon (se on laihan pellon) caswanexi, lapsen pienen paisunexi?
Ei niin wanha, joca ei luule wuotta eläwäns; eikä niin nuorta, joca tietä wanhax tulewans.
Ei se mahda metzään mennä, joca pelkä joca puun päällens caatuwan.
Eläwä palawans tunde. (Kyllä eläwä palawans tunde.)
Köyhä toiwo ricastuwans; ricas pelkä häwiwäns.
Miehet metzästä tulewat - - luulewat syönen cotoisen; Ehkei ikman [po. ilman] olluckan.
Muistan lasna olleni, muistan lasna, muistan naisna; en neinä sinäikänä. Warhain naitettu.
Odotta tullu wieras cattillan kiehuwaxi.
Paha mieli metzäitzen; luule syönen cotoitzen; cotoinen cowin wihainen, luule paljon tehnens.
Sano andanu andanens; wan ei syöny saanens.
Sano taritun. Cosca ei jocu tarittua wastan ota.
Ei ketän cuckaro caulas hirtetä.
Halpa waimo Lapsillinen [po. hapsillinen ] (hajalla hiuxin) paha hännätöin hewoinen.
Tee työtä, sata ajastaica eläxes; Rucoile Jumalata huomena cuollaxes.
Hywä hyllyldä puhua; aitan pääldä ammotella.
Hywä mieli miehell mennä; Hywä mieheldä cotia.
Hywän pinon tykönä on hywä lastuja poimia.
Hywä olla autuasna; waickei waiwaisna pahembi.
Hywä olla ylläpäänä, cosc on ylläpään pitäjä.
Hywä syönettä syöttä, työlläs cuolut wirwotta. Hywä taitawan laula.
Hywä ylhäldä puhu, mäen pääldä mällitellä.
Hywä Yöllä soudiskella, cuuwalolla culjeskella.
Häpiä häistä lähteisä, juosta juoman joesta, eli juoda joelda wettä.
Kyllä hywän pinon tykönä on hywä lastuja poimi.
Lästä paras naida; cauca hewoisen cauppa.
Paha nahatoinda nylke.
Paha on paljas pään canssa hiusnuotta wetä.
Paha sitä hewoista juotta joca ei päätäns alas paina.
Pare aja, cuin wetä.
Pare anda, cuin otta.
Pare cuolla cuin kerjätä.
Pare istua cuin seiso.
Pare lehmä lypsä cuin tappa.
Parambi olla paljas pänä cuin caula caicki poicki. Pare naurawan suuhun catzo, cuin itkewän.
Pare oja tuckia cuin joki.
Pare päätä palwella, cuin händä, eli jalcoja.
Puhtasa wedesä on hywä uida.
Rauhas hywä elä on.
Silloin paras lacata on cuin leicki corkemmallans.
Suloinen suwella cuolla! lämmin lähde [po. lähte "lähteä"] kesällä.
Työläns [po. työläs] coiran suusta on luuta otta.
Työläs on wanha congarix opetta.
Työläs on tyhjä jaca.
Työläs leski lepytellä.
Wiljan luona hywä elä on.
Aica Hijren haucotella, ett on Kissan kidasa.
Aica lähte ajaman; lijtto wijmein lijckuman.
Aica ansoja punoa, ett on Hanhet wainiolla.
Lupa kysyä, eli catzo; waick ei wara osta.
Syy paha peljätä.