 |
||||||||||||
|
|
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
||||
|
|
|
|
|
|||||||||
 |
|
 |
|
 |
|
 |
|
|||||
|
|
|
|
|
|||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Virtuaalinen vanha kirjasuomi (http://www.helsinki.fi/vvks)
Virtuaalinen vanha kirjasuomi -sivusto on vihdoin täysin valmis. Nyt kaikki sivustoon suunnitellut 1700-luvun tekstitkin ovat mukana, uusimpina lisäyksinä Gananderin sadut. Leksikografina tunnetun Christfrid Gananderin (Nytt Finskt Lexicon 1787) monipuolisuus näkyy hänen rooleissaan runonsepittäjänä ja satujen taltioijana: ullakolta 1930-luvulla löytynyt hääruno Jacob-veljelle ja kokoelma eri kielistä käännettyjä (eläin)satuja eli faabeleita. Sadut olivat suomenkielisessä kirjallisuudessa uusi genre, vaikka niillä oli vuosisataiset perinteet. Ganander viittaa nimiölehdellä esikuviinsa näitä siteeraten (ks. teksti 47.A Satukokoelman nimiö). Saduista näytteenä n:o 131 isästä ja hänen pojistaan (teksti 47.C):
Yxi wanha warallinen Mies oli kuolemallansa, ja kutsui kuolin wuoteensa luoxe kaxi Poikaansa, joista Hannu oli wikkelä, wilkas, nopsa ja taitawa luonnostaan mutta; Niku sangen tuhma ja typerä, juuri paxupäinen. Näille pojilleen piti hän ensin pitkän hywästi jättö-puheen, ja wihdoin jako heidän keskensä kaiken rahansa ja tawaransa.
Hannu sai monta tuhatta Riikin taallaria, ja Niku ei paljon mitään, niin että Hannukin sano, mixettä te minun Isäni jaa tasan, ja anna weljeni Nikungin saada sen werran kuin minä sain. Silloin Isä wastais: sinä poikani Hannu olet teräwä ja taitawa, sinun on työläs edes tulla mailmasa, ja sentähden sinä tarwihtet rahaa, mutta Niku pojan kansa ei ole yhtään hätää, hän on paxupäinen, tyhmä ja typerä, ja hänen tyhmyydensä, autta hänen edes mailmasa, paremmin kuin sinun, sinun taitos ja wiisaudes.
Oppi. Tyhmillä, tomppeleilla ja hijtailla on usein parempi onni, kuin wilkkailla, wireillä ja wijsailla.
Tekstejä on vanhan kirjasuomen kolmelta vuosisadalta runsaat 70. "Teksti" on usein parin sivun mittainen mutta myös esim. kooste arvoituksia, sananlaskuja, lehtiuutisia tai satuja. Eri vuosisatoja edustavien tekstien määrä noudattaa paljolti Fredr. Wilh. Pippingin (1856—1857) luetteloimien painotuotteiden määrää: 1500-luvun tekstejä on 20 %, 1600- ja 1700-luvun tekstejä kumpaakin 40 %. Tekstien ohella sivustoon on lisätty lauseopin harjoituksia sekä muoto- ja lauseopin kertausaineistoa niin opettajalle kuin opiskelijalle. Lähes kaikkiin harjoituksiin on liitetty ratkaisut. Tehtäviä ratkaisuineen on sivustossa runsaat 70.
Syyskuussa 2016 tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Pirkko Forsman Svenssonin 1989 valmistuneista vanhan kirjasuomen A4-oppikirjoista alettiin luoda verkkoversiota. Tuolloin materiaali käsitti vain 1500- ja 1600-luvun tekstejä selityksineen sekä äänne- ja muoto-opin; ei ollut lauseoppia eikä harjoitusosiota. Eri rahoittajien tuella sekä tekijöiden talkoohengellä Vvks-sivustoa on kasvatettu luomalla 1700-luvun osuus — tekstit, kirjallisuuskatsaus ja kielioppi — sekä laaja HARJOITUKSET-osio. Sivustoon on myös lisätty autenttista kuvastoa opiskelua elävöittämään.
Vvks-sivustoa käyttävät suomen kielen opinahjot ja harrastajat eri maissa. Seuraamme sivuston käyttöprofiilia Google Analytics -työkalun tuottamien viikkoraporttien avulla. Käyttäjiä on kuukausittain noin tuhat, mutta määrä jopa kaksinkertaistuu, kun yliopistot käynnistävät vanhan kirjasuomen kursseja. Muualta kuin Suomesta sivustoon kirjautuneiden käyttäjien osuus on vaihdellen 20-35 %. Lukijalle sivuston käyttöä on lyhyesti ohjeistettu edellisessä tiedotteessa (11/2013).
Toivomme lukijoilta palautetta sivuston puutteista, esim. toimimattomista linkeistä.
Lisätietoja:
FT, dos. Pirkko Forsman Svensson (pfs1940@gmail.com) (puh. 050-599 1809)
Mari Siiroinen (mari.siiroinen@helsinki.fi)
Sakari Vaelma (sakari@vaelma.fi)
