Ohjeet

Sivusto on jaettu kahdeksaan osioon:

Etusivu: Sivun alta löytyvät linkit Vvks-projektia käsitteleville sivuille.
Lyhenteet ja ortografia: Lyhenteissä on selitetty sekä tekstinäytteiden lähdelyhenteet että muut aineistossa käytetyt lyhenteet ja merkit. Katsaus ortografiaan esittelee lyhyesti Agricolan kirjainmerkit ja niiden lukutavan sekä ortografian kehitystä Agricolasta eteenpäin.
Katsaus vanhaan kirjallisuuteen: Katsaus alkaa prologilla, joka kertoo ajasta ennen kirjoitettua suomea. Vanhan suomen kausi Mikael Agricolasta 1600-luvun loppuun on katsauksessa jaettu kahtia: v. 1642 painettua ensimmäistä Raamattua edeltävä ja sen jälkeinen aika. 1700-luvun kirjallisuuden jaottelu on monisyisempää, koska genrejä on runsaammin; katsaus päättyy epilogiin, joka tiivistää 1700-luvun kirjallisuuden olennaisimman. 1800-luvun katsauksen teemana on kirjallisista tuotteista ilmenevä suomen kielen kehitys kulttuurikieleksi. Mukana on 1900-luvun alun kehitystrendejä. Kirjallisuuskatsauksen kaikissa luvuissa on klikattavia kuvia vanhasta Fennicasta sekä linkkejä Kansalliskirjaston digitoituun Doria-aineistoon.
Lähdekirjallisuus: Lähdekirjallisuuteen ei ole otettu mukaan aineslähteitä, ainoastaan muu kirjallisuus. Esimerkkien lähdelyhenteet on selvitetty osiossa Lyhenteet ja ortografia.
Tekstit: Osio alkaa Agricolan ja hänen aikalaistensa tekstinäytteillä ja päättyy 1700- ja 1800-luvun vaihteeseen. Osaan teksteistä on linkitetty teoksen/sivun alkuperäinen asu skannattuna tai digitoituna. Tekstinäytteisiin 1, 4B, 7, 8, 10, 27 ja 30 liittyy äänitettyjä katkelmia.

Selityksiä pääsee lukemaan klikkaamalla selitystä kaipaavan sanan tai kohdan jäljessä olevaa yläviitenumeroa. Selitykset avautuvat ponnahdusikkunaan. Selitykset näkyvät perätysten samassa ponnahdusikkunassa, joten käyttäjä voi halutessaan lukea kaikkien viittausten selitykset peräkkäin vierittämällä ponnahdusikkunan oikean reunan palkkia. Vaihtoehtoisesti käyttäjä voi klikata haluamiaan viittauksia erikseen, jolloin eri kohtien selitykset avautuvat aina uuteen ponnahdusikkunaan. Usein selitys sisältää numeron tai on pelkkä numero. Tämä tarkoittaa, että kyseiseen kohtaan liittyy kieliopillinen selitys, ja numero ohjaa lukijan kyseistä kohtaa selvittävään kieliopin lukuun.
Kielioppi 1500–1600:
- Äänne- ja muoto-oppi: 1500- ja 1600-luvun äänne- ja muoto-opin jaksot 1-12 käsittelevät äänneoppia, jaksot 13-23 muoto-oppia ja sanastoa. Tekstien linkit ohjaavat lukemaan kieliopillisia selityksiä sekä lisätietoja äänne- ja muoto-opin osiosta tai lauseopin osiosta tai kummastakin. Osioiden jaksot, taulukot ja esimerkit on tarvittaessa linkitetty toisiinsa.
- Lauseoppi: Lauseoppiosiossa (jaksot 24-41) on runsaasti esimerkkejä ja 30 taulukkoa, joissa vertaillaan vanhaa kirjasuomea ja nykysuomea. Tekstien linkit ohjaavat lukemaan kieliopillisia selityksiä ja lisätietoja sekä äänne- ja muoto-opista että lauseopista. Osioiden jaksot, taulukot ja esimerkit on tarvittaessa linkitetty toisiinsa
Kielioppi 1700: 1700-luvun osuus koostuu 18:sta suomen kielen kehitystä valaisevasta artikkelista. Tarkastelu ulottuu useassa tapauksessa 1800-luvun alkupuolen teksteihin.
Harjoitukset: Harjoitusosion avulla voit tarkistaa tietosi vanhan kirjasuomen eri osa-alueilta. Voit harjoitella 1500-luvun ortografian tulkintaa (1), vanhan suomen äänne- ja muoto-opin seikkoja (2, 4) tai lauseoppia (3). Harjoituksia on yhteensä n. 70. Harjoituksen pohjatekstit aukeavat klikkaamalla, ja vastauksesi voit tarkistaa ratkaisuista. Harjoitusten 4, 7, 9 ja 10 pohjatekstit on äänitetty, joten voit kuunnella niiden lukutapaa.

Osa sivuston erikoistoiminnoista vaatii käytetyltä verkkoselaimelta joitakin ominaisuuksia. Linkkeihin liittyvät toiminnot (uusien ikkunoiden avaaminen, kuvien avautuminen tekstin sekaan tai päälle) vaativat selaimelta Javascriptin käyttöä. Linkit itsessään toimivat ilman Javascriptiä, mutta lisätoiminnot jäävät puuttumaan. Ääninäytteiden kuunteluun tarvitaan Adobe Flash Player -laajennusta.