VVKS - Virtuaalinen vanha kirjasuomi

41. Ruotsin valtakunnan laki, Naimisen kaaren XIII luku, 1759

XIII. Lucu. Awioskäskyn¹ erosta; ja cuinga lapset caswatettaman pitä / cosca² awioskäskyn ero tapahtu.

1. §. Jos mies teke huorin, ja waimo ei tahdo hänelle ricostans³ andexi andaa, ja ei ole hänen canssans yhtä wuodetta pitänyt⁴, sitte cuin se hänelle tietyxi tuli; nijn mahta⁵ awioskäskyn ero tapahtua, ja olcon mies hänelle rickonut⁶ puolen naimisen-oikeudestans⁷ omaisudesta.

Jos waimo huorin teke; olcon sama laki, ja cadottacon⁸ sijnä siwusa⁹ huomen-lahjans¹⁰.

Jos he molemmin owat huorin tehnet, ja jombicumbi¹¹ heistä ei ole sijtä ennen toisen canssa sowitetuxi tullut; nijn ei mahda⁵ heidän awioskäskyäns eroitettaa¹².

2. §. Se joca awioskäskyn huorudella rickonut on, ei mahda⁵ toiseen naimiseen mennä, ennen cuin se wiatoin¹³ cuollut, eli naimiseen tullut¹⁴ on, eli sijhen¹⁵ suostu ja Cuningas sijhen luwan anda.

Jos hän sen sittekin teke¹⁶; wetäkön sackoa¹⁷ caxikymmendä talaria¹⁸, ja olcon awioskäsky mitätöin.

Ei mahda⁵ myös se wiatoin¹³ mennä toiseen naimiseen, ennen cuin ero laillisesti tapahtunut on, kymmenen talarin sacon haastolla¹⁹.

3. §. Cosca² ero tapahtunut on, ja he ei sowi sijtä, cummanga²⁰ lapset pitä tykönäns pitämän; nijn olcon sijhen lähin²¹, se joca ei rickonut⁶ ole.

Jos ei hän ole sowelias lapsia edescatzomaan; nijn tule Tuomarin catzoa, joco²² se wicapää²³ paremmin, eli jocu muu ne tygöns otta mahdais⁵: ja joco²² he tulewat wicapään, eli jongun muun tykönä oleman; mengöön heidän rawinnoxens ja caswattamisexens, nijn paljo Isän ja Äitin omaisudesta, sisälletuloista, palcasta, eli käsitöistä²⁴, cuin Tuomari cohtullisexi löytä.

4. §. Jos mies ylönanda²⁵ waimons ja juoxe pois²⁶ hänen tyköäns, pahudesta ja wastahacoisudesta, ja mene ulcomaille sijnä aiwoituxesa²⁷, ettei edespäin²⁸ olla ja asua hänen canssans; hänellä ei pidä oleman yhtän oikeutta hallita osaans omaisudesa, eli kijndiäitä tiluxians²⁹.

Jos waimo tahto hänestä luopua; ottacon Tuomarilda haaston¹⁹.

Jos ei tietä³⁰ misä mies itzeens ylöspitä³¹; andacon Tuomari Saarnastuoleilda cuulutta hänen perääns coco Kihlacunnan ylitze, eli Caupungisa, jos hän sijnä asuwa ollut on, nijn myös lähimmäisisä Pitäisä³² sen ymbäristöllä, ja pancon hänen eteens³³ yön ja wuoden.

Jos ei hän tule sen eteenpannun ajan sisällä; nijn tuomitcon Tuomari eroxi, ja olcon mies cadottanut⁸ coco osans omaisudesa.

Sama laki olcon, jos waimo miehens tyköä poisjuoxee²⁶.

5. §. Mitä mies cadottanut⁸ on, joca waimons ylönandanut²⁵ ja hänen tyköäns poisjuosnut on, sen waimo nautitcon³⁴, nijn cauwan cuin hän naimatoina on, nijn myös hyödytyxen ja sisälle-tulon³⁵ hänen kijndiästä omaisudestans²⁹.

Jos hän mene toiseen naimiseen; älkön nautitco³⁴ enämbätä, cuin sen johon hän naitettu ja annettu³⁶ oli, waan langetcon silloin miehen osa lapsille: Olcon heillä myös oikeus, nautita miehen yxinomaa³⁷ kijndiätä omaisutta²⁹, nijn cauwan cuin hän³⁸ pois on.

Jos ei lapsia ole; nijn älkön waimo andaco mitän pois irtaimesta calusta³⁹ ja ansaitusta omaisudesta.

Jos waimo ricko⁶; käykän myös hänen osans ja omaisudens canssa, cuin sanottu on.

6. §. Jos mies lähte ulos waldacunnasta cutzumisens⁴⁰ tähden sotahan, caupalle⁴¹, eli muusa tarpellisesa asiasa, on sitten cauwan poisa, ja ei anna waimolle tietä⁴², cusa hän oleskele: Jos waimo taita⁴³ sijtä tiedon saada; andacon sen Tuomarillen tietä⁴², ja Tuomari pangon hänelle päiwän-määrän eteen⁴⁴, tullaxens⁴⁵ cotia jällens.

Jos hänellä on laillinen este; nijn odottacon waimo hänen cotia-tulemistans.

Jos ei hän laillista estettä osota, ja ei sittekän tahdo tulla; tutkicon Tuomari heidän yhdesä-elandotans⁴⁶.

Jos waimo on hywin ja cunniallisesti itzens käyttänyt⁴⁷; nijn mahdetan⁵ hänelle myöden annetta⁴⁸ mennä toiseen naimiseen, sitte cuin wuosi culunut on, sen ajan jälken, cuin miehelle haastokirjasa¹⁹ eteen pandu⁴⁴ oli, ja andacon Capitlumi⁴⁹ hänelle ero-kirjan sijtä endisestä⁵⁰.

Jos mies soima⁵¹ waimollens irstaisutta, eli muuta sopimattomutta, ja ei tahdo sentähden jällens tulla⁴⁵, ja hänellä ei ole sijhen täydet tiedot⁵²; tuomitcon cuitengin Tuomari eroxi.

Jos lailliset todistuxet löytän; käykön sen canssa⁵³, cuin ennen⁵⁴ huorudesta on sanottu.

Jos ei yhtäkän aihetta⁵⁵ ole tietää saada, jos⁵⁶ se poismennyt elä, eli cusa hän itzens ylöspitä³¹, ja hän, cuuden wuoden sisällä, ei tule jällens⁴⁵; nijn mahta⁵ Tuomari, sitte cuin hänen peräns cuulutettu on, toisen naimisen myöden anda⁵⁷: Olcon hänellä myös walda sen ajan lyhendää, jos hywät syyt sijhen owat.

Jos se endinen⁵⁰ sitten jällens cotia tule, ja näyttä laillisen esteen täysillä perustuxilla⁵², ja ettei hän ole taitanut⁴² itzestäns tietoa andaa; astucon⁵⁸ hän waimons tygö, ja se jäljellisembi⁵⁹ paetcon, jos ei he muutoin keskenäns sowi: ja sillä irtaimella⁶⁰ olcon walda, jongun toisen canssa itzens awioskäskyyn andaa.

7. §. Jos mies, eli waimo, sitte cuin he kihlattin, on lihallista canssakäymistä pitänyt jongun muun canssa, ja se wihkimisen jälken ilmandu⁶¹; nijn käykön eron ja naimisen-oikeuden canssa, cuin 1. §. sanottu on.

Jos waimo wihkimisen jälken tule sijhen sidotuxi⁶², että toinen ennen kihlausta, on yhteyttä hänen canssans pitänyt, ja mies ei tahdo hänelle sitä andexi andaa, waan laillinen ero tapahtu; nijn ottacon mies caiken sen tacaisin, cuin hän myötäns⁶³ yhteiseen pesään tuonut on, nijn myös culutuxens⁶⁴, cuin hän kihlajaisixi ja häixi tehnyt on, ynnä⁶⁵ caiken sen canssa, cuin hän hänelle⁶⁶ andanut on: pitäkön myös mitä waimo hänelle andanut on.

8. §. Jos mies, eli waimo, on luonostans wiallinen, ja awioskäskyyn peräti kelwotoin⁶⁷, eli jos miestä eli waimoa noudatta⁶⁸ parandamatoin tarttuwa tauti, ja hän sala sen, ja petollisesti wiettele toisen awioskäskyyn canssans: Jos se todexi tule; nijn käykön awioskäsky tacasin⁶⁹, ja wicapää²³ älkön nautitco³⁴ naimisen-oikeutta omaisudesa; palkitcon⁷⁰ myös caiken wahingon, ja kärsikön, nijncuin muusta petoxesta edespäin eroitetan⁷¹.