Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. 1500-luku: Mikael Agricola
  2. 1500-luku: Muita tekstejä
  3. 1600-luku: Uskonnollinen proosa
  4. 1600-luku: Lakikieli
  5. 1600-luku: Lyriikka
  6. 1600-luku: Arkisempaa suomea
  7. 1700-luku: Lyhyt proosa
  8. 1700-luku: Laki- ja sanomalehtikieli
  9. 1700-luku: Tilapäisrunous
  10. 1700-luku: Muita tekstejä








1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

38. Terveys- ja kasvatusohjeita, almanakka 1765

38. B. Muistutus yhteiselle-cansalle, heidän hengensä ja terweydensä murhen pitämisestä1

Recepteia2 eli neuwoja caickinaisia tauteja wastaan, andaisin minä kyllä Yhteiselle-Cansalle3; mutta cosca he ei mielellänsä tahdo medicamenteiä4 ostaa, jos ne muutamia hopiäyriä5 callihimmat owat, ja ilman sitä nijn6 ei taida he myös oikein menetellä7 nijden canssa, cuin on erinomaisesti8 hawaittu sitte, cosca Pitäjähän Apotheki9 on tullut yhteisen cansan käsijn10; nijn luulen minä tekewäni Talonpoille otollisemman awun ja suuremman hyödytyxen, jos minä estäxeni nijtä erhetyxiä11 cuin usiasti tapahtuwat yhtä oikiata elämän muotoa wastaan, jätän heille sencaldaisia elämän-ojennuxia12, jotca taitawat heitä terwennä13 pitää, ainoastans14 he tarcasti nijstä waarin ottawat15; cosca he sitä wastaan16 huolimattomudesta sen laimin lyöwät, nijn ryhtywät17 heihin moninaiset taudit, jotca heidän aicansa pois wiewät, ja suuremman culun18 matcaan saattawat19, jos heitä lääkityxillä nijstä pitää autettaman. 
1. Cohtullinen työ on tarpellinen terweyttä ylöspitämän. Tätä ojennusta wastaan rickowat Talonpojat harwoin, waan jos Herras-wäki, huwitta itziensä20, eli lijcunnon tähden, rohkiasti työhön rupiawat21, johon he ei ole tottuneet, tapahtu usein, että he sen cautta joutuwat monencaldaisin tautein22
2. Se on wahingollinen, että palawana23 ja hiesä ollesa juodaa24 kylmä juotawaa, sillä se on totisesti alcu ja syy ollut monihin cowin ja cuolettawaisin25 tautein, nijncuin pistoxijn ja täkytautijn26. Että tämän erhetyxen päälle seura27 monda waara, tietä Talonpoica kyllä hywin, sillä hän tietä estä28, että ei hänen hewoisensa pidä saaman suonein wetoa ja nuhatautia; sentähden waro29 hän hewoisen juomasta, cosca hän30 ajosta eli ratzastuxesta on hiesä, ja ei unhota lointa31 selkään pannaa24, cosca hän30 ajamasta lackaa. Mingä tähden ei pidä hän sijs huolda omasta terweydestänsä? Sentähden että hän on huolimatoin, ja ei tule sijttä nijn usiasti muistutetuxi, cuin hewoisten hywin perään catzomisesta32.
3. Ehkä33 meillä Suomen maalla on cowa pacanen34, nijn on cuitengin tosi, että wähimmäxikin35 nijn monda36, jos ei usiambata esimerckiä meillä ole nijstä jotca lämbymimillä37 mailla owat wiluhun cuolleet, cuin näillä mailla. Syy sijhen on, että me olemme enämmin tottunet kylmää kärsimään, ja olemme oppineet waromaan29 sitä turkeilla ja nahoilla. Mutta monicahtomat38 pettäwät itzensä, cosca he tielle39 lähteisänsä monilla palowijna ryypyillä pacasta34 luulewat estäwänsä; sillä kymmenestä, jotca wiluhun owat cuolleet, on tuskin yxi joca ei palowijnasta ole juowuxisa ollut. Paljota wijsahamasti teke se, joca ennen cuin hän matcustaman lähte, juopi yhden tuopin hywää olutta.
4. Hillimätöin40 tosin on se, joca anda itzensä41 matcalle wäkewällä tuiscuilla42; sillä cosca tie on umbehen juossut43, ja lumi ja tuuli estäwät händä näkemästä tien-wijttoja ja merckejä, taita hän tutultaki tieldä exyä, ja hengen waarahan joutua.
5. Reen wieresä eli jälisä juosta, sijhen asti cuin ruumis hikehen tule, ja sitte jällens reesä istua, nijn cauwan että wilustamaan rupiaa, on waarallinen tapa. Sitä wastaan teke se taitawasti44, joca ainoastans reen peräsä juoxee, nijn cauwoin45, että enin wilua on yli mennyt, ja cohta istu jällens rekehen. 
6. Se on tawallinen, että panna kylmettynnyttä46 caalia wetehen, että kylmys mahdais ulos lyödä47; samalla tawalla tehdän kylmettyneitten munain canssa. Mutta ei pidä kenengään ajatella, että yhden ihmisen canssa pitää samalla tawalla meneteldämän, joca puoli cuollunna13 kylmästä sisälle tuodan. 

- -
8. Suomen maalla on tawallinen, että cuumalda saunan lawolda48 ulosjuosta pehtaroimaan49 lumessa, elickä andaa walaa50 heidän cuumasta höyrywäisen ruumihinsa kylmällä wedellä. Sencaldainen tapa ei millänmuotoa kelpa, eikä taida sentähden hywin tehdyxi sanotta51, että se monelda52 tehdän. Sillä waicka muutamat luulewat, että harjaumisen53 cautta heidän ruumihinsa nijn tule caraistuxi, että ei he sitä suurta muutosta, cuumasta kylmään, heti cohta nijn wanhingollisexi tunne, cuitengin wetäwät54 he ajan päälle55 sen cautta taudin ylitzensä, joca on sitä wahingollisembi cuin se tule warcahin56, nijn että ei toiset taida sijtä ojennusta12 ottaa.

- -  
10. Se on wahingollinen, että syxyillä maata ilman57 suojatta, ja keski kesängin aicana ei taida se olla ilman wahingotta, jos ei meillä ole hywin waattehita; sillä se löyhkä58 eli hengi, joca maasta nouse, ja utu, joca wedestä eli huosta59 ja rämiköistä60 ylös tule, wahingoitze nijtä, jotca yöille61 wähille waattehilla ulcona owat. Ei taida se myöskän olla terweellinen päiwällä, ilmasa nuckua, ilman62 hywin waatetettuna, sillä werellä on nuckuisa toisen caldainen juoxu cuin walwehella ollesa, joca nähdän sijttä, että sydän-suoni63 lyöpi nuckuneella harwembaan, mutta lujemmasti, cuin sillä joca walwehella on; josta tapahtu, että, ulcommaiset osat ruumihista, joista weri enimmiten64 on pojes juosnut, tulewat ensin haaliaxi65 ja sittä kylmäxi. Sencaldaisesa tilasa tuckeuwat53 hiki-reijet66, nijn että se löyhkä ja hengi, jonga hiki-rejistä pitä67 alati ylösnouseman, jos terweys pitä67 wakinainen68 oleman, tulewat pysähtymän69 ja myötäns tuowat monencaldaiset taudit. 

- -

12. Cosca talcoa70 pidetään, ei mahda cucaan mennä pöydän äreen ilman takitta, erinomattain8 ehtona; sillä me mahdamme71 olla nijn lämbymät cuin me ikenäns taidamme, nijn tule cuitengin weri ja weren canssa lämmin sisälle ruumiseen wedetyxi, josta ulco puoli ruumihista tule kylmäx, joca kylmys edellä käynehen lämbymän jälken tahto useimmiten wahingollinen olla. 

13. Mingätähden lijckuwat poltto-taudit72 enämmin meidän meri-maisa73 cuin muisa paicoisa? Sentähden että ihmiset heidän työsäns merellä päiwän helden74 tähden rijsuwat itzensä paljahalle paidalle, mutta unhottawat illoilla, sittä cuin kylmenee, että pukia jälleen päällensä ennen cuin ehto kylmä jongu ajan75 heitä sijtä muistuttanut on. Mutta silloin on se hiliainen76. Sillä cosca hiki-reijet owat lämbymästä ja työstä hywin auweneet, tulewat ne ehtona äkistä wilulda52 lukituxi.

14. Pirttein77 hywistä tawoista78 taita se parahiten sanoa, joca packasella pääse sinnä matcasta sisälle. Ne olisit wielä paremmat ja hyödyllisämmät, jos nijsä olis sencaldaiset ackunat, että ne saattais sulkia sittä cuin häkä on pois mennyt: sillä nyt on enimmiten joca paicasa ainoastan sencaldaiset ackunat, joista sauwo79 ulos lasketan ja päiwä80 sisälle tule, cosca waimo-wäki toimittawat81 heidän sisä-ascareitansa. He istuwat silloin likelle ackunata, ja tulewat nijn muodon82 kylmäxi yhdeldä puolelda cosca he owat kyllä lämbymät toiselda: sijttä alca83 heidän ruumistans pacottaman, ja jos käsiwarsia särkemän rupia, tulewat he kelwottomaxi ascareitans toimittamaan.