Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. 1500-luku: Mikael Agricola
  2. 1500-luku: Muita tekstejä
  3. 1600-luku: Uskonnollinen proosa
  4. 1600-luku: Lakikieli
  5. 1600-luku: Lyriikka
  6. 1600-luku: Arkisempaa suomea
  7. 1700-luku: Lyhyt proosa
  8. 1700-luku: Laki- ja sanomalehtikieli
  9. 1700-luku: Tilapäisrunous
  10. 1700-luku: Muita tekstejä








1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

38. Terveys- ja kasvatusohjeita, almanakka 1765

38. A. Muistutus Lasten holhomisesta

1. Pieniä lapsia pitää tarcasti waroman1 tuulesta ja wilusta. sentähden ei pidä capalota cohta päästettämän2, cosca lapsi kehdosta ylösotetan, ja se wielä unen jälken hiesä on. Ei myös pidä nijden canssa ackunan eli aukeimen3 owen tygö mendämän, cusa kylmä ja weto heitä cohdata taita. 
2. Minä tiedän esimerkin, että lapsi, joca syxyllä pandijn pellon pyörtänölle4, josa äiti oli eloa leickamasa, kylmästä tuulesta ja sijtä kylmästä hengestä5, joca maasta ylös nouse, on terweydensä puolesta nijn tullut wahingoitetuxi, että hän coco elinaicanansa on luodencannettuna6 pidetty, ja ei ole mihingän ollut kelwollinen, mutta hänen wanhemillens suurexi waiwaxi ja suruxi. 
3. Jota wähembi7 yxi rumis on, sitä suurembi ääri8 on hänellä suurudensa wuoxi. Sentähden rupiapi9 kylmä pikemmin lapsihin, cuin täysicaswaneihin. Jonga tähden lapset jo tulewat jääkylmäxi käsistänsä, cosca ijällisimmille on wielä kyllä10 lämmindä huonesa. Tästä löytään11, sen olewan pahoin tehdyn, että huonetta kylmembänä pitää, cuin lapset hywin kärsiä taitawat12.

- -

7. Nijden äitein, jotca oman riescan13 puutehesta, tilalla14 eli sarwella elättäwät lapsiansa, pitä sen puhtana pitämän, ja usein hapatuxen15 pojes pesemän, joca tilahan seisonesta riescasta14 jääpi: Sencaldainen hapatus saatta lapsille taudin. Jos lapsella on ripuli, pitää rieskan oleman keitettynä, mutta jos hän on ummella, saapi se olla keittämätöinnä16. Myrtynyt riesca ei kelpa17 lapselle: Sentähden pitää kesällä amu-riesca13 keitettämän, että se mahdaisi sitä parembana pysyä, sixi cuin tuoretta taitaan saada. 
8. Piscaisille18 lapsille ei pidä annettaman welli, sillä jos se ruoca olis heille terwellinen, nijn olis Jumala andanut wellin riescan siahan nisihin tulla. Ei pidä myös heille annettaman wahwa ruocaa, nijncuin caalia, papuja, eli puretuxia19 leiwästä, lihasta, eli calasta, ennen cuin heidän watzansa on tullut kyllä wahwaxi, ilman wahingota sencaldaista ruocaa wastaan ottamaan: Cosca se aica on tullut, anda luondo sen tietä20, nijden ensimmäisten hambaihitten ulospuhkiamisella
9. Ne kätkyet eli kehdot owat parahat, jotca laattialla lijcutetaan, ainoastans21 jalaxet owat tasan käyrät, ja laattia siliä, nijn että ei ne jylky22, ja sillä estä lapsen unda. Suurin hyödytys näistä kätkyistä, on, että se osa ruumihista, jonga päällä lapsi macaa, tule muutetuxi23. Nijn muodon24 ei tule se nijn pian wäsynexi ja araxi, että se sijttä herää. Mutta se etu ei ole lapsilla nijstä kehdoista, jotca owat ripustetut pitkän tangon päähän, ja nijn muodon keickuwat alas ja ylös järähtämätöinnä25, sijnä siasa, cuin26 nijsä toisisa lapsi taita molemmin puolin lijcutetuxi tulla. Mutta tästä ei seuraa, että lapset nijsä laattialla lijcutettawisa kätkyisä pitää teräwästi ja cowin lijcutettaman, sillä sen cautta saatetaan lapsi oxendamaan. 
10. Lapsia ei pidä seisoman pacotta, ennen cuin heidän luunsa ja jäsenensä owat wahwistuneet; muutoin tekee ruumin paino, että heidän polwens paljon ulos taicka sisähän päin sujuwat27, josta he tulewat wääräsäärixi, eli muutoin wahingoitetuxi. 
11. Lapsia ei pidä sillä tawalla maata pandaman; etä he taitawat wäändä silmänsä wäärähän, catzomaan päiwää28, joca ackunasta eli muista raoista paista, sillä sijttä tulewat he carsoxi29.
12. Jos lapsilla on rupinen pää, nijn ei pidä äitin ikänäns kylmällä wedellä nijtä pesemän, waicka rohtuma30 sen cautta catoa, sillä se lyöpi itzensä sisälle ruumihisen31, ja nijn muita waarallisembia tauteja matcaan saatta. Esimerkixi: caatuman taudin32, silmä taudin, ja corwain särkemisen &c33.  Nijn näemme me, että se on paljota parembi, että poisjättää sencaldaisen wahingollisen pesemisen kylmäsä wedesä. Cosca lämbymällä wedellä pestän, nijn ei ole se waarallinen, ainoastans21 hiuxet hywin cuiwataan, ja pää lämminnä pidetän waatten ja lakin canssa. 
13. Täit, jotca rupi päihin sikiäwät, ja taitaan työlästi34 pois saada, tekewät ruwen wielä suuremmaxi, johon lapsi myös repimisellä itze autta.  Se on wahingollinen, että sencaldaisilla woitehilla ulos juuritta35 rohtumata, jotca sen sisälle ajawat ruumiseen31. Mutta paras on, että anda sen aicansa olla, ja ainoastans seurawaisella tawalla sen canssa menetellä, nimittäin, pestä päätä tawalla cuin ennen sanottu on, ja sitte woidella sitä samaa maidon päällisellä36, sillä caicki cuin raswainen on, cuoletta täit.

14. Kyöpeli- ja männingäis-jutut37 tekewät lapset pimiäsä nijn pelcurixi, että tämä pelco on heille estexi coco heidän elinaicanansa. Pöpöllä ja cummittelemisilla lapsia peljättä, on myös edeswastamattomasti38 tehty. Sitä wastahan39 ei ole soweliambata pelcoa heillä, cuin witza, jota ei säästämän pidä sijhen asti, cuin he saawat nijn suuren perähän ajatuxen40, että heitä eteenasetuxilla41 taitan saada welwollisudestansa waaria ottaman. Witza wierotta heidän pojes yxipäisydestä42, itzewallaisudesta, wihasta, ja muista pahoista tawoista. Cuitengin ei raski43 enin osa wanhemmista witzalla curittaa lapsiansa, waan tahtowat sitä säästä sijhen asti, cuin he tulewat suuremmaxi, mutta silloin on se hiliainen44