Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. 1500-luku: Mikael Agricola
  2. 1500-luku: Muita tekstejä
  3. 1600-luku: Uskonnollinen proosa
  4. 1600-luku: Lakikieli
  5. 1600-luku: Lyriikka
  6. 1600-luku: Arkisempaa suomea
  7. 1700-luku: Lyhyt proosa
  8. 1700-luku: Laki- ja sanomalehtikieli
  9. 1700-luku: Tilapäisrunous
  10. 1700-luku: Muita tekstejä








1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

37. Ruotsi-Suomen historiaa, almanakat 1742, 1745–48

37. C. Kaarle XII, almanakat 1747, 1748

MEnnen wuotisesa Ajanlugusa1, puhuimme mutammille sanoilla ainoastans, sijtä suuresta ruotzin Cuningasta ja Sota Herrasta, CARLESTA XII. waan nijncuin ei sillon tila2 myöden andanut pidemmäldä kirjotta; nijn tahdomme nytt awarommalda3 ylösluetella Hänen Maj:tins cuuluisat, ja merckiliset4 työns, sekä hänen onnens, että onnettomudens sodasa.

CAROLUS XII. synnyi Stockholmis sijnä 17. p. Jun. W. 1682. Cuningas Carle XI. oli hänen Isäns, ja Drott. ULRICA ELEONORA hänen Äitins.5 W. 1686. rupes hän harjoiteleman itziäns Christin opin pää cappalis, ja caickinaisis tarpellisisa tiedoisa, Stats Secret. And. Nordenhielmin6 uscollisen johdattuxen alla7. Hänen Cuningalinen corkeudens walittin cohta, jälken hänen Isäns cuoleman, W. 1697. Ruotzin Cuningaxi: mutta cosca hän wielä oli nuori, nijn asetettin8, hänen Isäns Testamentin jälken, Waldacunda9 sillä wälillä hallitzeman, Hänen Cuningalisen Corkeudens Isä-Äiti, Drottn. Hedevig Eleonora10, ynnä11 5 Ruotzin Waldacunnan Neuwon andaitten, Herrain ja Greiwein cansa, jotca oliwat: B. Oxenstierna, Ch. Gyllenstierna. F. Wrede. N. Gyllenstolpe ja L. Wallenstedt. Samana Wuonna Dec.12 hywäxi löysit13 caiki waldacunnan Säädyt, että anda hänelle hallituxen Ruotzinwaldacunnan ylitze. Sen jälken Hänen Maj:tins cohta seurawaisna 14. Dec. crunattin Stockholmis.

W. 1700 alcoi T. August.14 Puolan sodan: Czari15 wäkinens myös oli lijkellä: C. Fredric Danmarkist16 ahdisti Skånin17 maatta. - - Sijnä18 1 Octobr. läxi C. Carle wäkinens Stockholmist Wironmahan, ja sijnä 19. Nov. lähestyi Narvan Caupungita, joca paraica piritetty oli Wänäläisildä19. Sijnä 20. Nov. sodei20 hän urhollisesti 8000 miehen cansa wänäläistä wastan, nijn suurella onnella että sen 1/4 hetken sisälle21 täydyi paeta. - - Sijnä 26. Nov. pidettin hänen Maj:tins käskyn jälken yhteinen kitos päiwä caikis kirkois Narvan Caupungis, tästä ihmellisestä woitosta Wänäläisten ylitze.

- -
W. 1702. tuli C. Carle Warscauin22 Puolan caupungin, josta wähä ennen pakeni. C. Augustus14 wäkinens Cracouin23. Sijnä 9. Jul. urhollisesti tappeli24 C. Carle wijsi hetke21 Augustuxen suuren sotajoucon cansa Clissouin25 tykönä.

- -
Sillä wälillä cuin Cuningas taca ajoi Augustusta Puolas tuli Wänäläinen wironmahan ja polti Tartuan26, otti myös sisäll Noteborin27 caupungin.

- -
Sept. alusa [nim. 1703] langes28 Wänäläinen wäkens paljouden cansa Lettin Mahan29, ryösti ja häwitti Wesenbergin, ja coco sen maan ymbärins. W. 1704. Pois hyljäisit30 Puolan waldacunnan Säädyt C. Augustuxen, ja tehtin nijn Cuningallinen istuin waldommexi31: jonga tähden C. Carle käski heidän cohta walitzeman heillens uutta Cuningasta. Ei cuitengan tahtonut Hänen Maj:tins nimitä ketäkän Cuningaxi Puolan, waan jätti sen asian waldacunnan Säätyin Warscauis22 hywäxi löytämisen alla32. Czari15 uhcais sitä wastan tulella ja miecan terälä hucuta caikia nijttä, cuin olit ollet awulliset sihen, että C. Augustus tuli Puolast poishyljetyxi33.

- -
W. 1708. Astui 2000 Wänäläistä malla34 Aluxistans Udella maalle Borgon caupungihin35, josa Borgarit36 miehullisest heitä wastan seisoit37, waan cosca Wänäläinen sai lisä wäke, nijn täydyi heidän otta paon ja jettä38 wihollisen käteen, caiken omaisudens, jonga hän [= vihollinen] myös corjas, ja polti caupungin lähtesens39.

- -
W. 1709. Mart.40 tuli Pultawa Ruotzin Sotajoucolda41 ahdistettuxi. Likimittän42 joca päiwä tapahduit täälle capinat Ruotzin ja Wänäläisen waihella43. - - Sijnä 26. Jun Tacasin löi Cuningas Carle yhden Ryssen partian44 onnelisest, cuin lijkellä Pultawan tykönä oli; mutta sijnä samasa tapahdui se suuri wahingo ja onnettomus, jota ej caiki oikiat Ruotzalaiset wielä tänäpäiwään walittamat olla taida Sijnä cuin Hänen Maj:tins tacasin meni, hänen wähen joucons edellä, ammuttin Hän wasemban jalkan lucosimen45, nijn että luodi ulos käwi isost warpast. Nijn pian cuin wihollinen sen cuulla sai, että Cuningas oli Sängyn oma46, nijn läheni hän Ruotzin läiri47, että he toinen toisens trumbun48 änen cuulliwat. Wihdoin päätti Hänen Maj:tins että anda tulla asian päätöxen Jumalan edes catzomisen alla49.

- -
Caikella sillä ajall, cosca tappelus50 tapahdui Pultavan tykönä, oli Hänen Cun. Maij:tins paaren päällä51 hywän matcan Sota joucostans, - - Sen caldaisesa secannuxesa, cuin caicki äkist nurin käwi, tuli cuitengin C. CARLE ihmellisesti pelastetuxi, ehkä52 hänen waseman käsi-wartens, wähä ennen pakenemistans ammuttin, ja sitten cohta nuoralla kijni sidottin caulan. Tämä päiwä oli coco Ruotzin Waldacunnalle yxi onnetoin päiwä. - -
W. 1710 laski Danmarkin Cuningas Sotawäkens monen paican maalla Skånin53. Itze meni hän Helsingborin, ja waadei54 nijn hywin Caupungin asuwaisia, cuin myös liki cansa55 wannoman allans56. Sillä wälillä cocois Fältmarskalki Gr. Steenbock57 Ruotzin maalda 14000. miestä, ja marsei54 näidän cansa Helsingborin caupungin alla58. Sijnä 17. Febr. tappeli50 hän [= Kaarle XII] Juutin cansa ja sai woiton heidän ylitzens. - - Tänä surulisna Ruttowuonna59 sijnä 10 Jun. sisälle otti60 Wänäläinen Wijburin Ruotzilda. Sen jälken pakeni Gen. Armfelt61 Suomen Sotawäen cansa Sawolahtehen62. - -
W. 1712. Tahdoit Turkit63 caikella wäellä64 pojes aja Maastans C CARLEN, joitta wastan hän ensist kyllä itzäns asetti65, mutta täydyi wijmen anda myöden, sillä hän ahdistettin wiholliselda66, cuin oli caxikymmendä kerta enembi cuin hänen Sotajoucons, ja wietin nijn Fangeuten Demotican, Turkin Keisarin Huwituslinnan67. - -
W. 1713. Tappeluxesa50 Ryssä ja Juutia68 wastan, fangixi saatin wihdoin se jalo ja uscollinen Ruotzin sota Herra ja Fältmarskalki Gr. Steenbock69, caiken wäkens cansa, 12000. miestä, warustetun linnan Tönningin tykönä, Holstenin maasa70. Juuti wei cohta hänen Köpenhaminan cowaan fangeuten, josa hänen täydyi elä ja oleskella haman wijmeisen cuolemans hetken asti, joca tapahdui sijnä 14. Febr. w 1717. Wielä w 1713. marsei54 Wänäläinen Wijburist randa tietä myöden Borgon ja Helsingforsin cautta Turun caupungihin, johonga hän sisälle meni kello 6. huomeneldan71 sijnä 28. August., joca sijnä wuona oli neljäs eli wijmeinen Rucous-päiwä. Wähä ennen Wihollisen tulemista, läxi enin osa Turun caupungin asuwaisista tawaransa cansa pacohon Stockholmin. Täällä Wänäläinen ei wijpynyt cauwan, sitten cuin hän caupungin ryöstänyt oli, waan riensi picaisesti itzäns pois tääldä sama tietä, cuin hän myös tuli, Helsingforsin [kautta] - -
W 1714. sijnä 19. Febr. tuli wänäläinen puolipäiwän aicana Pohjanmaall, ja saawutti Suomen Sotajoucon. - - Wähän ajan peräst, meni Gen. Armfelt jouconens perätti72 pois Suomen maasta, Ruotzin maan ärijn73, ja nijn sai Ryssä68 coco tämän suuren Ruhtinan Maan Suomen74 halduns. - - Samana wuonna sijnä 1. Oct. läxi C. CARLE salaisesti Sotawäkens cansa Demoticast cotia päin läpitzen Walachian, Ruomin Keisarin perindö maaita75 Bäjärin, Franckin, Hessin, Brunswigin, Markin ja Pommerin, ja tuli sijnä 23 p. Nov. Stråhlsundin76 oman caupungihin. - -
Nijn pian cuin Cuningas CARLE tuli cotia waldacundans alcoi Preyssin77 Cuningas sodan, pijritti händä Stralsundin76 caupungis, ja ennen cuin tämä wuos lopui, woitti hän coco Ruotzin Pommerin. Samalla wuodella oli myös rijta Churförstin cansa Hannowerist78, joca erinomaisen tractatin79 cautta Juutinmaan cansa, ilman Cuningan CARLEN tietämät, saatti allans Hertuanmaaitta Bremin ja Fehrdin80, cuin ennen tätä olit Ruotzin wallan alla. Wielä samana wuonna oli Juuti lijkell merellä, ja lähestyi Landt-Rygenin81 maacunda. C. CARLE coki caickella wäell estellä händä, ja sodei54 nijn miehullisesti händä wastan; mutta tappeluxesa50 Hänen Cuningal. Maij:tins wiholliselda pahoin hawoitettin82, ja hänen hewoisens ammuttin. Cosca Juuti ei enä taitu estä maalla astumast83, marsei54 Ruotzin Sotawäki tacaperin Stralsundin. Sieldä läxi C. CARLE pois sijnä 17. Decemb., cosca caupungi jo oli cowasti pijritettu colmelda wiholliselda84 yhtä aica, ja tuli onnellisesti merta myöden Ystetin85 caupungin. Caxi päiwä sen jälken, cuin C. CARLE läxi tääldä, woitit wiholliset Strahlsundin caupungin.