Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. 1500-luku: Mikael Agricola
  2. 1500-luku: Muita tekstejä
  3. 1600-luku: Uskonnollinen proosa
  4. 1600-luku: Lakikieli
  5. 1600-luku: Lyriikka
  6. 1600-luku: Arkisempaa suomea
  7. 1700-luku: Lyhyt proosa
  8. 1700-luku: Laki- ja sanomalehtikieli
  9. 1700-luku: Tilapäisrunous
  10. 1700-luku: Muita tekstejä








1700-LUVUN TEKSTEJÄ - II ALMANAKKOJEN ARTIKKELIT

37. Ruotsi-Suomen historiaa, almanakat 1742, 1745–48

Vuosien 1747 ja 1748 almanakkojen jatkokertomus Kaarle XII:sta jäi kesken, sillä se päättyi vuoteen 1714 (Kaarlen surmasi luoti 1718). Kirjoittajan loppulause ”Pidemäldä tästä tulawana wuonna, jos Jumala suo!” ennakoi jatkoa, mutta vuodesta 1749 lähtien historia väistyy talouden tieltä. Liitekirjoitukset sisältävät arjen kannalta ja hengenpitimiksikin tärkeitä ohjeita: pellavan, perunan (maapäärynän), kuminan ym. viljely, potaskan ja hartsin valmistus sekä syötävän ja juotavan valmistaminen niukoista resursseista.

37. A. Kustaa Vaasa, almanakat 1742, 1745

Cosca nyt se Jumalatoin Cuningas Christiernus1 wuonna 1521. oli pois Ruotzin waldacunnasta ajettu, tulit sen wanhemmat ja yhteiset säädyt2 cocon, ja etzeit3 ylitzenpuhua Giöstä Erikin pojan4, että hän - - tahdois5 - - otta hallituxen päällens - - mutta eij hän tahtonut sihen suostua. - - cuitengin tahdoi hän edespäin wielä olla heille awullinen ja edesseiso6 sotajoucon, jos yximielisest tahdoit5 luwata hänellä olla cuuliaiset ja uscolliset: - -

Tämä suuri Cuningas Giöstä Erikin Poica on syndynyt Ruotzin maasa uplandis7 wuona 1490, toisna päiwänä toistakymmendä8 touco cuusa, yhdestä wanhasta sugusta Ruotzin waldacunnasa ja cunningalisesta werestä: Hänen Isäns oli Erich Johanin Poica Riddari Ridboholman9, jonga se jumalatoin tyrannj Christiernus andoi sijnä suresa werisaunas10, cuin tapahdui Ruotzin caupungisa11, Ruotzin waldacunnan Herrain ja uscollisten alamaisten ylitze, hengeldä pois otta. Ja hänen äitins oli Cecilia, Riddarin Magnus Carlen tytär Eckös12, sijtä culuisesta Sturein sugusta.

Cosca hän oli cuuden wuoden wanha, otti waldacunnan haldia13 Sture se wanhembi hänen tygöns Howijn, cuusa hänen erinomaiset luondons14 lahjat loistit ylitze hänen ikäns caickein silmisä, nijn että Danmarckin Cuningas Johannes15 wuonna 1498. samana päiwänä cuin hän crunattin Ruotzisa, cosca16 hän ynnä Säätyin cansa17 atrioitzi Sturen tykönä, on hän erinomaisen halun saanut tämän nuorucaisen tygö18, joca muiden seas19 wartioitzi händä rualla ollesans; suuresti ylistäen hänen käytöxiäns ja sijnä siwus20 ennustaen: että hänest oli tulewa suuri ja merkillinen Mies, jos hän muutoin21 oli eläwä oikian ikään. Ja täydyj Sturen laitta22 hänen sala pois, ettei cuningan pitänyt23 wiemän händä myötäns Danmarckin.

Wuona 1509, sitten cuin hän caunist oli itzens harjotellut kirjallisis konsteis, on hän lähetetty Academian eli corckian Schoulun Upsalas, cusa hän täydellisen perustuxen on laskenut24 caickinaisihin luwalisijn tietoin25 ia oppijn. Ja cosca hän on tullut neljäcolmattakymmenellä wuodella26 on hän jällens tullut Steen Sturen tygö, jota hän sitte on seurannut sodasa, ja näyttänyt aina urhollisudens. Wuona 1518. wei Cuningas Christernus hänen petoxella cansans Danmarckin ja piti hänen fangina, mutta seurawaisna wuona pääsi hän sieldä pacoon, ja tuli Lybeckin suurella hengen waaralla: sillä hänen on täytynyt muutta27 waateens yhden talonpojan cansa, ja yhtenä päiwänä jalcaisin matcusta caxitoistakymmendä peniculma. Ja ehkä16 hän siellä Radin edes näytti wiattomudens ja cuinga hän petoxella oli wiety pois Isäns maasta14, nijn eij se cuitengan olis händä auttanut ellei hän sieldä ystäwäins neuwon jälken olis picaisest poispajenut yhden caupa aloxen28 päälle, cuin aiwoi itzens29 Ruotzin mahan.

Wuonna 1520. tuli hän Calmarin, cusa hän neuwoi asuwaisia yximielisest etzimän, waldacunnan parasta, ja cuinga he taidaisit päästä sijtä wainosta josa he nyt olit: mutta ne saxalaiset sotamiehet, cuin siellä olit, asetit itzens30 händä wastan ja olisit lyönet hänen cuoliaxi, ellei caupungin asuwaiset olis händä pelastanet heidän käsistäns sentähden pakeni hän sieldä ylös Darcarlein31 tygö, joille hän osoti sen julmuden cuin Ruotzin Caupungis11 oli tapahtunut ja misä yhteises waaras he olit, jos ej he cohta nyt ja aicanans32 catzois etens33; jos he yximielisest tahdoisit seurata händä ja olla hänelle uscolliset, nijn hän tahdoi olla heidän esimiehens, ja Jumalan awulla pelasta heidän ja coco waldacunnan tämän tyrannin wallasta; Johon he wastaisit: että nijn cauwan cuin eij he tiennet cuinga muut waldacunnan asuwista olit aiconet tehdä, nijn ei he rohjennet yxinäns asetta heitäns30 Christiernusta wastan, ja neuwoit händä sillä wälillä cartaman itziens34, ja etzimän jotacuta paicka, cusa hän ilman waarata olis. Sentähden aiwoi Cuningas Giöstä paeta pojes Isänsämaasta, että hän sen cauta wältäis ne paulat cuin hänen etehens wiritettin nijldä35, jotca olit Christiernuxen seurasta.

- -
Sinne ylös dalihin31 tuli myös muutamia wanhoista sotamiehistä ja adelista, jotca ennen Steen Sturetta palwellet olit, cosca nämät he cuulit että Giöstä Erikin poica oli jo sieldä pojes paennut, neuwoit he Dalkarleja, että cohta etzimän händä ylös sillä hän oli heille nyt olewa aiwan tarpellinen; jos he muutoin21 tahdoit hengens pitä ja ei peräti huckua36. Sentähden walitzit he muutamia nuoria miehiä, jotca oli tottunet juoxeman suxillä37, ja lähetit etzimän händä ylös, ennen cuin hän kerkeis ylitzen rajan pois waldacunnast:

- -
Cosca hän [Kustaa Vaasa] nyt heidän asians oli cuulut, tuli hän cohta heidän cansans tacaperin38, sille rasitetulle Isäns maalle tuexi hänen tygöns tuli cohta Joen Michellin poica ja Lars Olafvin poica39, ynnä monda muuta ruotzin adelista, ja yhteisestä cansasta nijn että wähän ajan sisällä, oli hänelle tuhannen miestä coosa; Joiden cansa hän cohta laskiaisna40 meni kuparimäen41 tygö siellä hän andoi kijnni otta foudin Christer Olawin pojan ja wielä mutamia Christiernuxen joucosta; Hän ryösti Danmarkin caupamiehet, jotca siellä caupa pidit, ja jacoi salins wäellens ja cosca hän oli andanut ylöscanda weron ja muut cruunun ulosteot42 Kuparberis41 ja nijtä lähimmäisisä pitäjisä, palais hän jällens Dalkarlein31 tygö.

- -
Samana wuonna [1523] oli heluntai aican cocous Strengnästen43 caupungis, josa caicki waldacunnan säädyt yximielisest walitzit ja cutzuit Gyöstä Erikin poian heillens44 Cuningaxi: johon hän myös wimeiseldä suostui, cosca he hartast sitä anat45 - -: Mutta crunaus se tapahdui wasta wuonna 1528. eli wijsi ajastaica sen jälken

- -
Cosca nyt waldacunda oli puhdistettu oudosta46 wäestä, ja wieras sottawäki eroitettu, joiden palcaxi Cuningas cocois hopia ymbärins coco maan, lainaen47 kirkoista, Papeilda ja cauppamiehildä: nijn hän piti erinnomaisen murhen sijtä, cuinga puhdas Evangeliumin oppi olis tullut lewitetyxi48 hänen alammaistens seas; Sillä yhteinen cansa49 eli suures pimäydes, eikä kengä50 ollut joca heitä opetti: Papit teit wircans työn tawan wuoxi ja Pawin jaritusten51 jälken, lukein heidän edesäns52 latinan kielellä pitkija Messuja, jota ei yhteinen cansa ymmärtänyt, ja monda papeista olit nijn heikot opisa ettei he itze ymmärtänet mitä he seuracunnasa lauloit, taicka mitä heidän piti cansalle opettaman eij he itze tiennet: Heidän enin murhens, erinomattain Pispain, seisoi53 sijnä, cuinga heidän piti54 hywin elämän ja paljon tawarata itzelläns cocoman: Sentähden nuhtele Cuningas heitä cowasti heidän laiscudens ja ahneudens tähden, hän cutzui myös cotia Saxanmaalda oppenuitta miehiä, jotca siellä olit studeramas55, ja cullet56 P.57 Lutherusta, joca siihen aican oli Professor Wittemberis; jotca hän sitten asetti caunihin wirkoin58 seuracunnisa. Wuonna 1524 oli Cuningas Upsalas Joulunpyhinä, siellä hän itze, ynnä muutamain cansa waldacunnan Radiherroista oli läsnä, cosca Mästar Olof Pietarin poica59 piti julkista cansa puhetta60 Doctor Pietar Gallen61 cansa oikiasta opista ja usconcappaleista; Galle hän wastais Pawin opin puolesta. Jälken päätetyn puhen käski Cuningas, että heidän molembain piti lyhykäisin kysymyxin cocoman kirjallisest ne uscon cappalet joista heille enin rijta oli, ynnä wastausten cansa, mingä tähden he nijn uscoit; että hän sijtä olis saanut nähdä, mingä caldainen heidän uscons oli, ja mingä päälle se oli perustettu; ja cuin he sen olit tehnet, lähetti hän ne kysymyxet ymbärins waldakunda oppenuitten miesten tygö, että heidän piti saaman tilan62 tutkia ja tietä anda mitä he heidän uscostans ja opistans pidit63. - -
Wielä andoi hän [= kuningas] pyhän Raamatun, josa Jumala meille tahtons, ja caicki mitä meidän aututeem tule meille ilmoittanut on, kändä Ruotzixi, että myös yhteinen cansa äitins kielesä14 sitä olis tainnut lukea ja tutkia. Cosca nyt Cuningas näin ahkeroitzi saatta puhtan opin maahan, nijn sai hän monda wihamiestä julkisest ja salaisest, erinomattain laiscoista papeista, jotca tahdoit elä hywisä päiwisä endisen tawan jälken surutoinna64: - -
Wuonna 1527 oli cocous Upsalas, cusa puhuttin, cuinga pappein piti puhtast opist pitämän waarin, ja yhteistä cansa opettaman, ilman taickauxia65 ja turhia jarituxia51; wielä walitti Cuningas cowasti nijden laiscain ja lihawain Munckein ylitze, jotca waldacunnalle olit suurexi rasituxexi ilman hyödytystä, tahdoi sentähden että ne kelwottomat piti ulos mönsteröittämän66; Mutta yhteinen cansa eij tahtonut suostua sihen, waan pydit67 heitä pitä, Cuningas andoi sen nijn tällä erällä68 myöden, cosca he tahdoit elättä heitä. Sitten puhuttin sitä wälasta69 josa waldacunda oli, Lübekin caupungille ja muille Saxanmaalle, sijtä ajasta cuin he sait heildä sotawäke ja aluxia Christiern Tyrannit70 wastan, ja wielä oli maxamat71 crunulle surexi rasituxexi, päätettin sentähden, että sitä warten piti ylöscannettaman caxi osa kirckoin tiundijywistä72: Mutta Pispat ja Papit he cuulutit wasta sitten seuracunnisa tämän päätöxen, cosca he jo edeltäkättä73 olit ylöscandanet heidän tiundins72; nijn ettei mitän tullut cruunun hywäxi, jonga tähden Cuningas kirjoitti heidän tygöns ia cowasti nuhteli heitä, ettei he ollengan huolinnet sijtä, cuin olis tullut waldacunnan parhaxi. Sihen aican oli sangen cowa aica maasa, nijn että aiwan monda olit74 näljäsä näändynyt, ellei Cuningas aicanans32 olis andanut tuoda jywiä Liflandist75, jotca hän sitte lähetti ymbärins waldacunda, myytä76 köyhälle cansalle cohtuliseen hindaan.