TEKSTI 37as

1 Kristian II (Kristian Tyranni) oli unionikauden eli ns. Kalmarin unionin viimeinen tanskalaiskuningas. Hän oli voittanut Ruotsin valtiohoitajan Sten Sture nuoremman, joka oli kansallispuolueen johtaja (Sture kuoli taistelussa saamiinsa vammoihin). Vastoin lupaustaan Kristian II kosti kansallispuolueelle panemalla toimeen marraskuussa 1520 Tukholman verilöylyn, jossa teloitettiin raatiherroja, aatelistoa ja porvareita – tämä tapahtui uskonnon varjolla. Yksi teloitetuista raatiherroista oli ritari Erik Johansson, Kustaa Eerikinpojan (Gustaf Eriksson) isä.

Kustaa Eerikinpoika ja kansallispuolueen kannattajat onnistuivat hansakauppiaiden taloudellisella tuella ajamaan maasta tanskalaiset, ja Kustaa valittiin kuninkaaksi Strängnäsin valtiopäivillä kesäkuun alussa 1523. Ks. tekstin 28. viitettä 39.

2 Vanhemmat t. vanhimmat tarkoittaa valtakunnan ylintä johtoa kuten raatiherroja (r. de äldre, ålderman 'oltermanni, (kylän) vanhin'). Yhteiset l. tavalliset säädyt olivat porvaristo ja talonpojat, joilta kannettiin veroa. Aatelistolla ja papistolla oli verovapaus eli rälssi (r. frälse). Ks. tekstin 36. B viitettä 29.

3 'yrittivät'

4 Kustaa Eerikinpoika (r. Gustaf Eriksson) 1496–1560. Ks. tämän tekstin viitettä 1

5 33.2.2

6 = edesseisoa 'johtaa, hoitaa, ottaa vastuu jstk' 23.1

7 Uplanti on Tukholman pohjoispuolen "takamaata" (nykyään on metroasema Upplands-Väsby)

8 12.5.1490

9 Valta(kunnan)neuvos (r. riksråd) ja ritari Erik Johansson Vasa asui perheineen Rydboholmin kartanossa Tukholman ulkopuolella.

10 Tukholman verilöyly, ks. tämän tekstin viitettä 1

11 Ruotsin kaupunki tarkoittaa Tukholmaa.

12 Cecilia Månsdotter l. Maununtytär oli Eka-suvun (Ekaätten) edustaja, mutta sekä hän että aviomies Erik Johansson kuuluivat sukulaissuhteiden kautta myös Sture-sukuun: Erikin eno oli Sten Sture vanhempi ja Cecilian sisarpuoli oli Sten Sture nuoremman vaimo.

13 'valtionhoitaja' (r. riskföreståndare) Ruotsin valtionhoitajina toimi 1500-luvun alkupuolella kolme Sture-suvun edustajaa: Sten Sture vanhempi, sukulainen Svante Sture ja Sten Sture nuorempi. Ks. ed. viitettä.

14 = luonnonlahjat, isänmaa 25.2.1

15 Johannes (John ~ Hans), Kristian I:n poika, oli Tanskan ja Norjan kuningas kuolemaansa asti (1513), Ruotsin kuninkaana vain 1497–1501.

16 koska = kun; ehkä = vaikka 20.3

17 = yhdessä säätyjen kanssa

18 so. mielistynyt tähän nuorukaiseen

19 'joukossa, mukana'

20 'sen ohessa, samalla'

21 = muuten, ylipäänsä

22 'toimittaa, järjestää'

23 so. ettei kuningas veisi häntä mukanaan Tanskaan 33.2.2

24 so. hankkinut täydelliset perustiedot

25 = tietoihin 14.5.2

26 = 24:nnelle vuodelle

27 'vaihtaa vaatteita'

28 /kauppa-aluksen/ so. Kustaa pakeni kauppalaivaan, joka oli lähdössä ~ aikeissa lähteä Ruotsiin

29 = aikoi itsensä 'halusi, tahtoi; oli tarkoituksena' 1.2 d

30 asettaa itsens(ä) ~ hänens(ä) = asettua, nousta

31 = dalkarlar 'taalainmaalaiset t. Taalainmaanmiehet'; Dali = Dalarna 'Taalainmaa'

32 'ajoissa'

33 katsoa eteensä, jonkun eteen = 'valvoa etua t. etujaan, pitää huoli jstk, pitää varansa'

34 'varomaan, olemaan varovainen' 23.2

35 Abl. agentti 34.4 a

36 so. kuolla, hävitä olemattomiin, lakata olemasta

37 juosta suksilla = hiihtää (r. löpa skidor)

38 'takaisin'

39 Jon l. Johan Michelsson ja Lars Olofsson (Lasse Olsson l. Olavinpoika)

40 laskiais(e)na (r. fastlag, fastlagstisdag) so. tiistaina 15. helmikuuta 1521

41 Kuparimäki, Kuparberi = Kopparberg Taalainmaalla

42 'maksut, saatavat'

43 pro Strängnäsin (Strängnäs sijaitsee Södermanlandin läänissä) ks. tämän tekstin viitettä 1

44 = itselleen kuninkaaksi so. kuninkaakseen

45 po. anoit = anoivat, pyysivät

46 so. muualta tulleesta (ulkomaisesta) väestä

47 pro lainaten; Kustaa Vaasan kirkoista "lainaamat" kalleudet jäivät palauttamatta. Oli maksettava hansakauppiaille näiden aiemmin antamasta taloudellisesta tuesta (tämän tekstin viite 1)

48 so. levitettäisiin, saataisiin leviämään (t. saatiin leviämään) 33.3 a ja 34.1 b

49 = kansa, tavalliset ihmiset Ks. tekstin 36. B viitettä 29.

50 /keŋkä/ = kuka, kenkä t. (ei) kukaan, ketään 17.5 ja 22.4 Muist. 2.

51 paavin jaaritukset = turhat, tyhjänpäiväiset puheet, höpötykset (Gan. prat, skvaller, snack)

52 so. lukien heille l. kuulijoille 31.2 EDESSÄ

53 = oli se kuinka, koostui (muodostui) siitä että 30.2.2 Muist.

54 33.2.2 a

55 'opiskelemassa' (r. studera)

56 /kuulleet/ = kuunnelleet

57 = pyhää 23.6 b

58 = hyviin virkoihin 14.5.2

59 Maisteri Olaus Petri eli Olof Persson (1493–1552) oli Wittenbergissä opiskellut ruotsalainen uskonpuhdistaja, siis Mikael Agricolan ruotsalainen vastine.

60 so. kävi julkisen keskustelun

61 Pietar Galle eli Peder Galle (k. 1537/38) oli katolinen teologian tohtori, opettaja ja Uppsalan tuomiokapitulin edustaja.

62 so. että näillä olisi tilaisuus/mahdollisuus tutkia ja tiedottaa, mitä mieltä he olivat heidän (= Olavi Pietarinpojan ja Gallen) uskostaan.

63 30.2.2 (Esimerkkejä verbeistä PITÄÄ, VERRATA, VARTIOITA)

64 = suruttomana (14.3) so. huolettomina

65 = taikuuksia, taikauskoisia menoja

66 ulosmönsteröi|tä (r. utmönstra) = karsia, panna viralta 5 Muist.

67 = pyysivät, halusivat 18.2.2

68 'kerralla'

69 /velasta/

70 Kristian Tyrannia 14.2.1 Ks. viitettä 1

71 = maksamat(t)a

72 so. kaksinkertainen määrä kirkkojen kymmenysjyviä; kirkolle maksettiin ns. kymmenysveroa eli tiuntia (r. tiondel), ts. kymmenesosaa talouden tuotosta, karjasta, viljasta yms.

73 'etukäteen' (r. på förhand)

74 pro olisit 'olisivat' nääntyneet nälkään. Indik. impf. / pluskv. "konjunktiivin" funktiossa on ruotsin mukaista.

75 Livland = Liivinmaa. Ks. tekstin 10 viitettä 12.

76 /myytää/ = myytäväksi 19.2 ja 37.3.3