TEKSTI 36cs

1 Kaarle V. Ks. tekstin 36 B viite 49

2 Wormsin valtiopäivät oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan säätyjen kokous Wormsin kaupungissa tammikuusta toukokuuhun 1521. Kokouksessa Luther puolusti 95 teesinsä oppeja, jotka kyseenalaistivat katolisen kirkon toimintaa.

3 Saksin vaaliruhtinas Fredrik ks. tekstin 36 A viite 61

4 'tilaisuuden, mahdollisuuden'

5 = Roomaan, jossa hän (= Luther) hänen (= keisarin) – – edes – –

6 'kirjeen, viestin'

7 = lähestyivät; rupesivat; väijyivät 18.2

8 = ettei hän menisi sisälle (kaupunkiin) 33.3 a

9 Konjunktio on luovuttanut paikkansa relatiivisanalle (koska, josa). Modernistettuna: koska siellä oli niin paljon Lutheria väijyviä vihamiehiä ja paavin liittolaisia ("enkeleitä").

10 Jan Hus (myös Juhana Hus, n. 1369–1415) oli tsekkiläinen uskonpuhdistaja. Hänen tavoitteenaan oli kansankielinen kirkko, joka opettaisi Raamatun mukaisesti. Katolinen kirkko julisti hänet pannaan vuonna 1411 papistoa ja anekauppaa kohtaan suunnatun arvostelun takia. Hänet tuomittiin harhaoppisena kuolemaan ja poltettiin roviolla 6. heinäkuuta 1415. Husin kuoleman aiheuttama kuohunta käynnisti ns. hussilaissodat.

11 Sigismund Luxemburgilainen (1368–1437) oli Unkarin ja Kroatian kuningas 1387 – 1437, Böömin kuningas vuodesta 1419 sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija. Hän ajoi Konstanzin kirkolliskokouksen järjestämistä, jotta katolisen kirkon uskonnollinen jakautuminen saataisiin lopetettua. Sigismund lupasi uskonpuhdistaja Jan l. Juhana Husille (ks. yllä) turvallisen osallistumisen, mutta Hus vangittiin siitä huolimatta.

12 Costnis nyk. Konstanz on kaupunki Etelä-Saksassa. Konstanzin kirkolliskokous pidettiin vuosina 1414–1418. Kokouksessa Jan l. Juhana Hus (ks. yllä) tuomittiin kuolemaan.

13 'vaikka'

14 = Saatana

15 'voimalla'

16 etsiä = yrittää, pyrkiä

17 edesauttaa = tuoda esiin, ilmi 23.1

18 = Johann Eck (Eccius), ks. tekstin 36 B viite 43

19 = oliko hän kirjoittanut 40.3.5

20 'painetut'

21 (ja oliko hän huomannut) erehdyksensä 4.1

22 so. paavin liittolaiset, paaviin uskovat

23 /kääntää/

24 'yrittivät' 18.2.2

25 1.4.2 c

26 = villitsi, villitsemän. Nykymurteiden/puhekielen ts > tt -kehitystä ei ole ennen 1700-lukua kirjoitetuissa teksteissä vrt. 5

27 ei /löyttäisi/ = löydettäisi 13.2.2.1

28 /puuttuman/ = ei puuttuisi, so. keisari tietäisi totuuden

29 'pysyivät (Lutherin opissa), pitivät kiinni (L:n opista)'

30 kulkeus = maanpako, pakolaisuus, Gan. flyktighet , peregrinatio

31 so. että Luther lähtisi pois, poistuisi niin pian kuin mahdollista ("mitä pikemmin sen parempi")

32 = 21 päivää

33 'takaisin, pois'

34 'sen ohella, samalla'

35 ettei hän (= Luther) opettaisi matkallaan mitään eikä villitsisi kansaa

36 pitää surua = huolehtia, murehtia

37 = ettei häntä surmattaisi

38 = oudoissa l. vieraissa

39 'olivat lähteneet pakoon'

40 Wartburgin linna perustettiin 1067 Thüringeniin. Martti Luther asui linnassa vuosina 1521–1522, jolloin hän käänsi Uuden Testamentin saksaksi.

41 antaa itsen(ä) avioliittoon = mennä naimisiin

42 24

43 neitsyt : neitsyen / neitseen

44 Katharina von Bora (1499–1552) oli Martti Lutherin vaimo. He menivät naimisiin v. 1525 ja saivat kuusi lasta. Von Bora oli alun perin katolinen nunna, mutta hän rikkoi naimattomuuslupauksensa ja kritisoi siten katolisen kirkon käytäntöjä.

45 so. olipa se pappi tai nunna 40.3.2 a

46 so. saivat lisää yllykettä vihaan ("tulivat vielä enemmän yllytetyiksi vihaan")

47 'erityisesti, etenkin'

48 'voimalla' = kaikin voimin, kaikin tavoin

49 Ks. viitteitä 7 ja 16

50 Augsburgin valtiopäivät v. 1530 kutsui koolle keisari Kaarle V. Valtiopäivillä luterilaiset allekirjoittivat Filip Melanchtonin laatiman Augsburgin tunnustuksen, jossa esiteltiin, mistä luterilaiset olivat yhtä mieltä ja mistä eri mieltä katolilaisten kanssa. Tunnustus erotti luterilaisen ja katolisen kirkon toisistaan lopullisesti. Luther ei voinut osallistua Augsburgin valtiopäiville, koska hän oli valtakunnankirouksessa eikä hänen turvallisuuttaan voitu taata.

51 so. mihin oli suurena apuna Saksin hurskas vaaliruhtinas Johannes (1468–1532, sa. Johann der Beständige). Hän toimi vaaliruhtinaana v. 1525–1532 ja oli suuri uskonpuhdistuksen puolestapuhuja.

52 18.2.2

53 = helmikuun 17. päivänä 1546

54 = aterialla (ruualla)

55 'keskustelua'

56 'illallisen, ilta-aterian'

57 /kaaputettuu hirven sarvee/ so. hirvensarvesta kaavittua / raaputettua jauhetta. Erilaisia luujauhoja, kuten hirvensarvijauhoa, on käytetty monenlaisiin lääkintätarkoituksiin.

58 = laskeutui 23.2

59 'meidän joukossamme, keskuudessamme'

60 Tridentin l. Trenton kirkolliskokous pidettiin 1545–1563 Pohjois-Italiassa. Se kutsuttiin koolle protestanttisen reformaation vastareaktiona. Kokouksessa tarkistettiin monia katolisen kirkon oppeja ja käytäntöjä, mm. anekauppa lakkautettiin lopullisesti.

61 so. oli lähtevä / lähtisi maailmasta (eritä = erota) 32.2.1 c

62 so. sikäli kuin voitiin nähdä 37.2.2.1

63 'suuri, suurenmoinen'

64 = 18. helmikuuta

65 = hänen 63. ikävuotenaan

66 'vietiin, kuljetettiin'

67 = kristillisin (juhla)menoin

68 so. ruhtinaat, kreivi ja suuri kansanjoukko olivat seuraamassa ruumissaattoa 34.4 a

69 so. paikkakunnan tunnetuimpaan kirkkoon, Eislebenin Pyhän Andreaksen kirkkoon (sa. St. Andreaskirche). Luther on haudattu Wittenbergin linnankirkkoon.

70 Tohtori Jonas l. Johannes Bugenhagen (1485–1558) oli saksalainen pappi, uskonpuhdistaja ja Martti Lutherin ystävä. Hän vihki Lutherin ja Katharina von Boran, kastoi heidän lapsensa ja saarnasi Lutherin hautajaisissa. Luther kutsui Bugenhagenia nimellä Doctor Pomeranus.

71 so. Paavalin 1. kirje tessalonikalaisille, 4. luku