1 20.1.4
2 Akkusatiivi- pro partitiiviobjekti 27.2 (huom. myös rinnasteiset objektit)
3 1.1
4 19.3.2
5 1.2
6 so. Kolossalaiskirjeessä 23.5.2 ja 31.2
8 18.1.2
10 /teitän(ne) keskenän(ne)/ = toisianne 17.4
11 Näennäiset allatiivit on tulkittava adessiiveiksi: psalmeilla, (kiitos) virsillä ja hengellisillä lauluilla. Kyseessä on joko horjuva ortografia (e sekä /a/:n että /ä/:n merkkinä) tai adessiivin ja allatiivin päätteiden sekaantuminen (ks. 30.1.3). Finnon esipuheessa on muissakin kohden samanlaista vaihtelua, milloin -lle pro -llA, milloin päinvastoin.
12 pro lauluilla tai lauloilla (samassa tekstissä asut laulut, lauloist, lauluin) 11.2
14 25.2.2
16 23.6
17 20.3
18 2.2
19 7.2
21 'seuroissa, hartaustilaisuuksissa'
22 17.5
23 'voi(si)' (ts. missä se vain on mahdollista)
24 7.3
25 18.1.1
27 tässä 'harrastaisivat, muistaisivat' (myös Raamatun suomentajat pitivät silmäinsä edessä, so. seurasivat, pitivät esikuvanaan, mm. ruotsinkielistä versiota); äänneasusta 9.2
29 19.4
30 /seas(s)am(me)/ 'keskuudessamme
31 28.4
33 so. oma poika, veli, oman perheen jäsen tms.
34 = miehen, so. (perheen)isä(nnä)n. Finnon esipuheessa on ortografiset asut mihen, mihiä pro miehen, miehiä. Rapola (1966) esittää joiltakin murrealueilta tapauksia, joissa uo, yö, ie > uu, yy, ii tavunalkuisen h:n edellä. Aina on tietenkin olemassa painovirheen mahdollisuus – onhan samassa tekstissä useita diftongillisia asuja (miehet, miehen, miehil(d)).
36 19.5.2
38 pro hedelmöitsis(i) = hedelmöisi (ks. 5 Muist.), so. tuottaisi siunausta
40 15.1 ja 20.1.1 Muist.
42 9.2. Muist.
43 /tahðoi/ 1.4.2
44 pro olevan 37.2.2.3
45 Epämääräinen artikkeli 24
46 23.4.3
47 12.2
48 11.2
49 = virseihin pro virsiin 13.3.2 ja 14.5.2
50 = soveliailla ~ sopivilla (sanoilla). Ks. viitettä 11
51 = tehtyihin 14.5.2
52 so. [Jumala tahtoi] kristinopin pääkappaleet sovitettavan virsiin ~ tehtävän virsiksi
55 14.1.7
57 = iloisesti, ilomielin 31.2
58 23.1
59 'naurattavista, (turhan) hilpeistä' 11.2
60 Ks. viitettä 12
61 13.2.2.1
62 = kunakin aikana ~ kaikkina aikoina 30.5.4
63 so. virrensepittäjät ja runoilijat (runo = runoilija)
64 so. jotka olivat saaneet [Jumalalta] paljon viisautta ja taitoa; ks. 34.4. ja 38.2.2.5
65 so. luontoa kohtaan, luomakunnalle, luonnossa 20.2 s.v. vastaan (partitiivin äänneasusta 7.1)
67 so. jotta ihmiset muistaisivat [laulujen sanat] 23.4.2
68 = raamatuihin 'kirjoihin' 14.5.2
69 25.2.1
70 = on (löytyy) 13.2.2.1
72 Substantiivilla toimi on VKS:ssa mm. merkitykset 'järki, ymmärrys, oikeus, kohtuus'; johdoksia: toimellinen 'järkevä, viisas, kohtuullinen, toimelias, taitava, uuttera'; toimetoin 'järjetön, kohtuuton'; toimellisuus 'viisaus, taitavuus, uutteruus' (toimen kanssa 'järkevästi, taitavasti') ym.
73 = Jumalan mielen mukainen 40.3.1
74 Akkusatiivi- pro partitiiviobjekti 27.2
75 'tärkeimmät' 15.2 Muist.1
76 20.2 s.v. asti
77 36.3
78 so. (tärkeistä) asioista. Myös tekstissä aiemmin esiintyvässä ilmauksessa parhat cappalet sijtä Christilisest opist sanan kappale voi tulkita 'tärkeintä asiaa, pääsisältöä' tarkoittavaksi, ts. kristinopin pääkohdat ~ tärkeimmät asiat yms. (vrt. lat. caput).
81 Danielin kirjassa kerrotaan profeetta Danielin ja hänen kolmen toverinsa vaiheista
82 so. oman aikansa (partitiivin äänneasusta 14.2.1)
84 Ks. viitettä 65
85 so. sovittivat virsiin, tekivät virsiksi (verbinmuodosta 1.2 ja 18.1.1)
86 31.2
87 13.1.1
88 /heilläns(ä)/ tai /heillens(ä)/ (ts. ä:llä on merkitty /e/:tä) = itselleen, heille; 17.3 ja viite 11 edellä
89 Ablatiiviagentti 34.4
90 pro annetun tai annetut. Partisiippirakenteen predikaattina on liittomuoto oleuan - - annetux, joka lienee eri varianttien kontaminaatio: jotka tiesivät olevan annetun + jotka tiesivät annetuksi (39.7.1). Modernistettuna rakenne kuuluisi: jotka tiesivät (VKS:n tuntea merkitsee usein 'tietämistä') Jumalan antaneen heille - -.
91 Ks. tekstin 4. B viitettä 145
92 = lähes kaikkialla länsimaissa
94 = [kaikissa] niissä maissa (preposition äänneasusta 20.1.3 b)
95 = Eurooppaan 20.2 s.v. ala
96 'sisällytetään, luetaan', so. kuuluvat Eurooppaan
97 'ylläpidettiin, harjoitettiin, käytettiin' (objektina iota kieltä)
98 = itä(isissä) maissa (huom. mailmaa pro mailmas(sa))
99 23.5.2
100 'hyväksyttiin, otettiin käyttöön'
101 so. jälkipolvet, myöhemmät sukupolvet 19.5.2
102 /kirjantaitavaisii/ 'oppineita, lukeneita' 7.3
103 Korrelaatiksi lienee katsottava ed. virkkeen päälauseen subjekti Jumaliset ia oppenet miehet
104 21.4
105 = viitsimättömyytemme, välinpitämättömyytemme (vrt. viitseliäs)
106 18.3.2
107 19.6.2 Muist.
108 20.1.1
109 1.4.2
112 33.3
113 so. pitivät ohjeenaan ~ omanaan, hyväksyivät 33.3
114 9.1
115 13.3.3
116 13.3.2
117 = lähetyskirjallansa 'kirjeellään'
118 /eðesvastattiin/ 'puolustettiin' 23.1
120 14.2.1
121 Harvinainen tapaus, jossa kantavartalon loppu- e on assimiloitunut johtimen y:hyn (yhteyde- > yhtyyde-) samaan tapaan kuin vartalon loppu- A sellaisissa nykykielen ominaisuudennimissä kuin hyvyys, pahuus ym. (kyseessä analogia). Ks. 8.1
123 30.1.3. Ks. viitettä 11. Ilmaus tehdä loppu jllak pro jstk voi tietenkin olla ruotsin vaikutusta (göra slut på något)
124 so. armoitetun, Jumalan suosiota (t. armoa) saaneen 30.3.1
126 pro Jumalaa 27.2
129 = jaloihin 'erinomaisiin' 14.5.2
130 'valikoiduilla' (vrt. r. utvald)
131 'keksityillä, sepitetyillä, harkituilla'. Ajatella-verbin synonyymina esiintyy väliin sen kantasana ajattaa.
132 20.2
133 /kieltöö/ 11.5
134 31.2. Ks. tekstin 3.B viitettä 74.
135 Ablatiiviagentteja 34.4. Lause modernistettuna: Samoja virsiä- - veisaavat ja harrastavat (~ pitävät elossa) monet, sekä vanhat että nuoret, miehet ja naiset, pojat ja tytöt - -.
136 Merkitys tässä ehkä 'harrastaa, harjoittaa, käyttää' tms. 23.1