1 = Jos - - sanoisi 33.2.2 ja 40.3.4, astevaihtelusta 1.4.2
2 /sanoo/ 7.1
3 20.3
4 Ks. tekstin 2. A viitettä 5
5 18.1.1 a
6 41.2
7 /lyhykäisist(ä)/ tai /lyhikäisist(ä)/ pro lyhykäisesti 11.3 Muist. 1. Sanan 4. tavun i pro e voi olla painovirhe tai samanlaista monikon suosimista kuin eräissä muissakin tapauksissa (esim. jälkiin pro jälkeen, kielillä pro kielellä jne.). Adverbin päätteestä 20.1.1.
8 lat. jKr, oik. "lihaksi tulleen Kristuksen vuonna" (viittaus ns. I ristiretkeen)
9 Rotzi /ruotsi/ tai /ruoθθi/, Rotzin /ruotsi(i)n/ tai /ruoθθi(i)n/ jne.
10 Vrt. ruots. utvälja 23.1
11 Artikkeli 24
12 so. Eerik IX Pyhä Jedvardinpoika [!]. Eerik(ki)-nimen rinnakkaisasuja ovat Eirik ~ Eirikki ~ Airikki (r. airikr, isl. Eirikr)
13 Akkusatiivi- pro partitiiviobjekti 27.2
14 = r. sankt, lat. sanctus 'pyhä' 23.6
15 ajastaika (< ajasta aikaan) 'vuosi'; sijasta 30.5.4
16 18.2.1
17 13.4
19 /uloslevittääksens(ä)/ pro levittää ~ levittävänsä ~ että hän levittäisi 23.1 ja 37.4.2.2
22 'sotajoukon'; astevaihtelusta 1.2
24 12.1
26 20.2 s.v. vastaan
28 23.1
29 Partitiivi- pro akkusatiiviobjekti 27.3
30 2.1
32 1.4.2
33 /sa(a)rnattaa/ 19.2 ja 37.3
34 31.2
36 pro tänne 30.1.2
38 'toisena' 14.3
39 /lyötiin/. Tässä viitataan legendaan, jonka mukaan Lalli-niminen talonpoika surmasi Henrik-piispan Köyliösjärven jäällä.
40 Tässä että-konjunktiolla ei liene muuta kuin täytesanan funktio, ts. Ja ette = Ja - -.
41 'kotoisin, syntyisin; äänneasusta 9.2
42 Ks. tekstin 2. B viitettä 25
43 14.4
45 20.1.4
46 23.5.2
48 Relatiivipronomini 17.5
49 13.2.2.1
50 20.1.1
51 'tavalla'; astevaihtelusta 1.2
52 lat. jKr, oik. "Herran vuonna" (viittaus II ristiretkeen)
53 Kyseisen kuninkaan liikanimenä oli den Läspe och Halte (= Eerik XI Sammalkieli ja Nilkku)
54 25.2.2
55 Eerik XI:n sisar oli naimisissa Birger jaarlin kanssa, joten Agricolan vävy tarkoittaa nykykielen 'lankoa'.
56 /jä(ä)rlin/ 'jaarlin'; sanan muinaisyläsaks. asu oli erl, vanh. r. järl
57 17.3
58 19.2
59 so. [antoi] hengen ja omaisuuden rauhan (= kotirauhan). Kotirauha kuului Birger jaarlin ajalta periytyviin ns. rauhan(vala)lakeihin (r. Edsöre), ts. kuninkaan ja ylhäisten miesten valallaan vahvistamiin lakeihin.
60 Sanan kristitty (so. kastettu) vastakohtana Agricolalla on kristitön : kristittömän -tyyppinen karitiiviadjektiivi ('ei-kristitty, kastamaton') 23.4.1
61 22.5
64 po. domini (viittaus III ristiretkeen)
65 so. Torgils (~ Tyrgils ~ Torkel) Knuutinpoika, ruotsalainen marski, Viipurin linnan rakennuttaja
67 14.2.1
68 31.2
69 /suurii/ 7.3
70 19.6.2
71 /kristittyðen/ 14.1.2
72 Elatiiviagentillinen passiivilause (34.4) = nyk. aktiivilause: ruotsalaiset voittivat karjalaiset
73 12.2
74 'rauhoittamiseksi, tyynnyttämiseksi'
75 /arvataan/ 'arvellaan, päätellään'
76 /merkitään/ 'huomataan, todetaan'
79 /borgoon/ tai /porvoon/. Porvoon lääni tarkoittaa nykyistä Uuttamaata
80 Raaseporin (r. Raseborg) linna sijaitsee Uudenmaan Snappertunassa, ja Raaseporin linnalääni käsitti aikoinaan läntisen Uudenmaan.
81 Agricolan luotolaiset ovat saariston asukkaita, saaristolaisia
82 Calandis(a) pro Kalannissa aivan kuten edellä Engelandist(a) pro Englannista. Kalanti (r. Kaland, lat. Kalandia) on Vehmaan pitäjää tai kihlakuntaa tarkoittava keskiaikainen nimi, jota Agricola ilmeisesti käyttää Turun pohjoispuolella olevasta alueesta ja sen saaristosta. Nimen alkuperä on epävarma, samoin sen tulkinta.
83 12.2
84 Joko monikko pro yksikkö tai sitten monikko viittaa eri murteisiin. Ks. tekstin 4. A viitettä 7.
85 pro ovat tulleet 23.1 ja 35.3.1
86 = Gotlannista; Golland(i) pro Gotland(i) /gotlanti/. Linn, Gulland, r. Gotland, tansk. Gulland (oik. gutarnas ~ goternas land). Vrt r. Jylland 'Jyllanti' (= juternas land) < Jutland.
87 17.2
88 pro manterella. Muissa manner ~ mantere-sanan obliikvisijoissa Agricolalla on yksikkö: manderen, manderes jne. Vrt. viitettä 84.
90 1.4.1
91 20.2 s.v. perästä
93 /venheellä/ 12.3
95 /apuu/ 7.1
96 pro langoiltans(a) 'sukulaisiltaan' 30.1.1
97 /kauvan/ 1.2
99 Agricolan Canssa tarkoittaa myös 'heimo(kunta)a'
101 'jonkin verran, jossakin määrin' 25.1.4 Muist.
102 'puhuu murtaen, poikkeavasti'
103 1) toisen Maan 'maakunnan' kieliste 'murteesta ~ murteista' (ks. viitettä 84) 2) toisen Maankieliste 'toisen [nim. maakunnan] kansankielestä ~ murteesta', so. kukin maakunta puhuu omaa murrettaan, hiukan muista poikkeavasti
104 9.1 Muist. 1
105 25.1.2.2
106 maakunta tarkoittaa myös 'maata'
108 /stuoli/ 23.5.2
109 = pyhän 23.6
110 so. Varsinais-Suomen murre eli Suomen maakunnan kieli (ks. viitettä 120)
111 /häðän tähðen/ 'hätätilassa'
113 so. on otettu mukaan, käytetty 18.4
114 23.4.3
115 16.1
116 'linnanherran, lääninherran'. Keskiajalla ja uuden ajan alussa Suomi oli jaettu linnalääneihin. Myöhempi jako maakuntiin (kuvernementteihin) tuli voimaan vasta 1634.
117 14.5.2
118 Baijerilainen humanisti Jacob Ziegler (Landanus) julkaisi 1532 maantieteellisen teoksen, jossa oli esitys useista Euroopan ja Etu-Aasian maista (mm. Skandinaviasta ja Lapista). Teoksen Schondia-niminen osa sisältää kuvauksen Suomesta, ja siinä mainitaan samat seitsemän maakuntaa eli lääniä, jotka Agricola esittelee UT:n esipuheessa.
119 6
120 Agricolan Etelä- ja Pohjois-Suomi tarkoittaa Varsinais-Suomea Aurajoen molemmin puolin. Asusta Some ks. tekstin 2. B viitettä 11.
121 so. Ylä- ja Ala-Satakunta. Komparatiiviadjektiiveista ylemeinen, alamainen 15.1 Muist.1.
122 = Karjala (Karelia). Ks. tekstin 10 viitettä 6.
123 /itäpohjam(m)aa/ = Pohjanmaa (vrt. r. Österbotten)
124 /kalantii/. Ilman-preposition kahtalaisen merkityksen vuoksi (20.2 s.v. ilman) Agricolan ilmaus ei ole aivan yksioikoinen. Sen voi tulkita 1) ilman Kalantia, so. Kalanti ym. (esim. saaristo) pois luettuna tai 2) Kalannin ohella, so. ja (mainittujen läänien) lisäksi Kalanti ym. Kalanti-nimestä ks. viitettä 82
125 11.3
127 so. sananparret ja murteet
128 po. toisin, so. eri tavoin, muista heimoista poikkeavasti
129 18.1.2
130 = kukaan 17.5
131 12.2
132 /alɣetussa/ 1.2
135 /eksytty(y)/ so. virheellistä (eksyä = erehtyä)
137 /uuðesti pantu(u)/, so. uudella tavalla esitettyä, ennen esiintymätöntä
138 lat. 'Sillä onhan selvää, ettei mikään ole alussa täydellistä'. Vrt. tekstin 2. B viitettä 12.
139 /para(a)m(m)in/ 15.1
142 so. ettei hän saa kovaa (vasta)iskua, ts. murskaavaa arvostelua. Rapola antaa Agricolan kipeltyä-verbille merkitykset 'kimmota, saada sinkoava vastaisku'
144 = olipa (hän) - - 40.3.2
145 Kappalainen (r. kaplan) alk. pappi, joka toimitti jumalanpalveluksia linnan kappelissa, myöh. seurakunnan vakinainen apulaispappi. Teini (< r. djäkne < lat. diaconus 'kirkonpalvelija') tarkoitti alemman arvoasteen pappeja tai myös Turun koulun oppilaita. Teinit avustivat jumalanpalveluksia kuorolaululla, mutta heidän varsinainen pappisvalmennuksensa alkoi vasta koulun jälkeen, jolloin he kuoripappeina (choralis) osallistuivat jumalanpalveluksiin tuomiokirkon kaniikkien johdolla.
146 VKS:n yhteinen kansa tarkoittaa 'kansaa, rahvasta, tavallisia ihmisiä' (r. gemene man ~ menige man)
148 19.3.1.1
149 14.1.6
150 /jälkiin/ 20.2
151 Ks. tekstin 4. A viitettä 49