1 /o(i)jennusnuoria/ 'ohjeita' 1.2 c
2 = tekstin on painanut Vaasassa G. W. Londicer, tekijä tuntematon
4 = elää; itämurteinen diftongiutumistapaus pää > peä
5 vatta t. vahta pro yleiskielen vatsa; edellinen on läntisille, jälkimmäinen itämurteille tyypillinen variantti. Vrt. mettä ~ mehtä ~ messä ~ metsä. Itämurteisia ht-asuja ei ole 1600-luvun aineistossani.
7 'rasittamisen, harjoittamisen'
8 'uudelleen' 20.1.1
11 'pahaa, huonoa (negatiivista)'
12 märkyys = kosteus, "kehon neste" t. "nestetasapaino"; kelvoton märkyys tarkoittanee kehon nesteiden (esim. vatsan nesteet, sylki) laadun tai määrän heikkoutta - kehoon on päätynyt vääränlaista nestettä tai "luonnollinen kosteustasapaino" on järkkynyt (vrt. luonnollinen märkyys)
14 = tyhjennetty 13.2.2.1
16 = ylössulattaa 'panee erittymään t. liikkeelle' ('sulattaa')
19 so. suolen sisältö eli uloste
20 = laskeutuisi; laskeu/u (johdin -U-) = laskeutu/u (johdin -UtU-), inf. laskeu/ta pro laskeutua 23.3.1 Muist.
21 perkaus = puhdistus, (suolen) tyhjennys
22 = huomaamaton, 'yllättävä, odottamaton, arvaamaton'; huomaitse/n pro huomaa/n, huomaitse/matoin > huoma(i)hte/maton ~ huoma(i)tte/maton; muotona myös huomato(i)n. Ks. viitettä 5
24 'pantu, valmistettu' (r. brygga öl 'panna olutta')
25 kissastunut ~ kissaantunut = eltaantunut, pilaantunut, vanha, ummehtunut. Liittyy osittain, ehkä kansanetymologisesti kissa-sanaan, vrt. Renvallin selitys 'tulla kissan virtsan hajuiseksi'. Voi varsinaisesti olla yhteydessä hapanta ja kitkerää merkitseviin sanoihin kisu ja kisma. (Suomen etymol. sanakirja)
26 pure : pureet 'kipu, särky'
27 7.2
28 kivitauti = munuais- t. virtsakivitauti
29 kirnupiimä (r. kärnmjölk) jää jäljelle, kun kermasta on kirnuamalla erotettu voirasva, siis voinvalmistuksen sivutuote
30 'erityisesti, etenkin' 20.1.4 b
31 'aiheuttaa, saa aikaan, tuottaa'
32 'muistin' 23.4.2 d
33 so. kevyeltä, helpolta tuntuva työnteko (keviä 7.2)
34 so. ihmisessä luonnostaan olevat l. synnynnäiset kyvyt / valmiudet
35 so. kasvattaa lihasmassaa ja kohentaa oloa, ts. antaa ruumiin ja sielun voimia; luonnollinen lämmin l. lämpymä = luonnonmukainen, sisäinen hyvinvointi, hyväolo
36 reväisin = vatsakipu, joka aiheutui oletetusta suonen irtoamisesta (hieronta auttoi!)
37 likin(nä) = lähinnä 20.2 s.v. liki
38 so. sapen l. sappinesteen eritystä. Vielä 1700-luvulla lääketiede perustui ns. humoraalioppiin, jonka pohjana oli elimistön neljän perusnesteen - veren, keltaisen sapen, mustan sapen ja liman määrien välillä vallitsevien suhteiden vaikutus ihmisen terveyteen. Keltaisen sapen (muinaiskreikaksi kholi) liiallisen määrän uskottiin aiheuttavan mm. kiivautta ja vihaisuutta, ja edelleen kiivasluonteista henkilöä saatetaan sanoa koleeriseksi; vrt. myös sanonta sappi kiehuu. Mustan sapen (muinaiskreikaksi melankholi) liiallisen määrän taas uskottiin aiheuttavan alakuloa, siis melankoliaa.
40 tuuli = ilma, (suolisto)kaasu
41 so. tyhjentää suolisto erilaisin apuneuvoin, esim. syömällä tai juomalla tiettyä ainetta (lat. purgare 'puhdistaa')
42 lue: ensimmäiseksi, toiseksi, kolmanneksi
43 = tiedetään 13.2.2.1
44 = leveä rinta, so. voimakas ja jäntevä ylävartalo
45 = ylöskohonnut t. pullistunut rinta saattoi olla merkkinä keuhkotaudista
48 Ns. e-nominien alkuperäisen loppu-h:n tilalla on nykymurteissa joko -t tai -s. VKS:n osalta ks. 3.1 ja 3.2
49 = hilpeä 'vilkas, ripeä, nopea'
50 so. liikkuu, on liikkeessä, siis suosii liikuntaa
52 Huom. vastapoolit virkku ~ verkkainen, so. nopeatempoinen vs. hidastempoinen (ihminen)
53 = yhden (1.1 b ja 24); artikkelilla on tässä yleistävä funktio: kuka tahansa iloinen (ihminen)
54 = vanhanakin; -kin-partikkelin k:n katoa etenkin a:n ja ä:n jäljestä esiintyy nykysuomessa yleisesti mm. keskipohjalaisissa ja savolaisissa