Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. 1500-luku: Mikael Agricola
  2. 1500-luku: Muita tekstejä
  3. 1600-luku: Uskonnollinen proosa
  4. 1600-luku: Lakikieli
  5. 1600-luku: Lyriikka
  6. 1600-luku: Arkisempaa suomea
  7. 1700-luku: Almanakkojen artikkelit
  8. 1700-luku: Laki- ja sanomalehtikieli
  9. 1700-luku: Tilapäisrunous
  10. 1700-luku: Muita tekstejä








34. JOHAN HELSINGBERG: Onnentoivotus C. G. Wemanin ja B. J. Ignatiuksen väittäjäisiin, 1767

Korkiasti ja Hywinoppineet Herrat

Minun Kunnioitettawat Maanmieheni.

Nijden syiden seasa1, jotka owat estäneet ettei Suomen kieli ole taittu saatetta2 äärimäisen täydellisyden määrään3, mahdamme4 me lukia5 sen, että nijn harwat, lijoitengin6 ne jotka korkeimista säädyistä owat, pitäwat tätä kieldä sijnä arwosa, kuin kansan kunnia sitä waati. Florinus, Petraeus, Vhaël, Juslenius ja muut Suomesa kuluisat7 miehet, joidenga muisto wielä kuolemangin jälken elää, owat kyllä jo heidän aikanansa hawainneet tämän meidän äitimme kielen8 parannuxen tarpellisexi ja hyödyttäwäisexi; ei he kuitengan heidän palawalla hartaudellansa ole tainnet mennä edemmäxi, kuin ainoastansa että he alun tawoin9 tämän aineen ongehensa10 ottaneet owat. Meidän kielemme tarwitze kaiketickin suuremman ojennuxen11 ja moninaisen puhdistuxen. Ei yxikän ole kokenut12 juurta jaxain luowutta13 ja eroitta nijtä sanoja jotka muiten kansain kielistä owat tähän kieleen aika ajalda sisälle wedätuxi14 tulleet. Ei yhtään täydellistä sanan luku kirja15 ole wielä walkeuteen edestuotu16, joka osotais itzekungin maakunnan sanan- ja puheenparret kuinga ne täsmällänsä17 lateleman18 pitä, ja mitä na merkitzewät. Josta laiminlyömisestä sijs seura, että meidän parahimmat10 puhenpartemme ikänäns kuin unhotuxen19 pimeydesä peräti haudattuna makawat. Sanalla sanoin: lähtehet10 joista täydellinen tieto Suomen kieleheen10 pitä ammunnettaman20, ei ole tähän asti sillä toimella ja tarckaudella21, kuin asian paino sitä waati, ylösetzityt22. Se näky ikänäns23 kuin meidän aikamme olis itzellensä tämän kunnian omistanut. Läsnä olewainen oppinut tutkistelemus24 Suomen yhteen-tulemisesta25 Hebraean kielen kanssa, jolla Te Korkiasti ja Hywinoppineet Herrat nyt ilahutatte ja huwitatte Suomen maan asuwia, edesautta sangen paljon nijn jaloa26, ylistettäwä ja kijtettäwä päälletarkoitusta27. Se anda awaran tilan28 tutkistella24 kielen oikiaa luondo29. Se taiten30 opetta meitä31, jos32 yhden osan oppenitten33 luulo että Hebraea on meidän kielemme äiti, on enämmin eli wähemmin perustettu34. Näin hyödylliset tutkistelemuxet24 johdattawat ikänäns kuin kädestä pitäin kieleen35 tarkembaan tundoon. Suomen miehet, jotka tähän asti waikeroitten36 walittaneet owat heidän kielensä ylönkatzeen ylitze37, ei taida muuta, kuin iloiten löytä mielensä nouteen38 täsä taidosta39 loistawasa työsä. Sallikat Korkiasti ja Hywin oppineet Herrat, että minä joka samalda kijwaudelda40 hallitan kuin tekin sytyn41 etzimän minun syndymä maani kunnia ja etua, jonga helmasa minä hengitän, minun maanmiesteni puolesta julistan sitä iloa ja riemua kuin se sanoma, että tämä työ jo präntin kautta42 ulostule, meidän tykönämme43 on waikuttanut. Minä olen kylläisesti44 wakuutettu, ettet Te Korkiasti ja Hywin oppineet Herrat tämän työn ulosandamisen45 kautta ammottelette46 äweriämbätä47 palckiota eli maxoa, kuin teidän maanmiestänne lembeyttä ja rackautta. Sen pitä48 myös wilpittömästi saartamaan35 ja seuraman35 teitä nijncuin warjo seura ruumista. Ei ajaan35 eikä onnen waihetuxet49 pidä48 saattaman minun aikomiseeni50 jotakuta muutosta pysywäisesti51 ollaxeni52 hengeni loppuun asti

T e i d ä n
nöyrä palweljanne ja uskollinen ystäwänne
JOHAN HELSINGBERG53,
Sawolainen.