1 Kustaa III (s. 1746, hallitsi 1771 - 1792) oli Aadolf Fredrikin vanhin poika ja Kaarle XII:n jälkeen ensimmäinen kruununperillinen. V. 1775 Kustaa kävi Suomessa (Eerikinretki), mistä muistona Viaporin eli Suomenlinnan Kuninkaanportti. Aikaansaannoksia Tampere, Kuopio, uusi läänijako, Vaasan hovioikeus. Kustaan valtakauteen kuului vallankaappaus aatelilta ja sen jälkeinen itsevaltius, suomalaisten hapuilevat itsenäisyyspyrkimykset ja kuninkaan harkitsematon sota Venäjää vastaan. Kustaa sai paljon vihamiehiä aateliston piiristä, ja hänet murhattiin Tukholman oopperatalon naamiaisissa maaliskuussa 1792.
2 Ruotsin kuninkaan vanhoista arvonimistä ks. tekstin 8. viitettä 3, tekstin 10 viitettä 5 ja tekstin 21 viitteitä 13 - 15. Kustaan isoisä oli Holstein - Gottorpin (nyk. Schleswig - Holstein) herttua ja Lyypekin ruhtinaspiispa, jonka arvonimi ja virka periytyivät Kustaan isälle Aadolf Fredrikille. Kustaan vaimo Sofia Magdalena oli Tanskan kuninkaan Fredrik V:n tytär. Kustaa tapasi serkkunsa keisarinna Katariina II:n ensin Pietarissa ja sitten Haminassa ja pyysi tukea hankkeelleen saada Tanskalta Norja; Katariina ei ollut kiinnostunut Kustaan politiikasta, joten haave Norjasta jäi haaveeksi. Huom. Suomen sodan (1808 - 1809) jälkeisessä Haminan rauhansopimuksessa kummankin osapuolen, Kaarle XIII:n (Kustaa III:n veli) ja Venäjän Aleksanteri I:n, arvonimien joukossa mainitaan "Norjan perillinen", "arvinge till Norge".
3 so. Savon ja Karjalan läänin asukkaat (rahvas); Kustaa perusti läänin 1775 Suomen-matkallaan. Samana vuonna Ruotsin Itä-Suomessa olevat suomalaisjoukot yhdistettiin Savon prikaatiksi. Prikaatin ensimmäinen komentaja oli eversti Hastfer (ks. tämän tekstin viitettä 13).
4 alamainen = alamainen (adj. ja subst.); kuuliainen, nöyrä, tottelevainen; alamaisuudessa = nöyrästi, uskollisesti, alamaisesti (alamaisina). Gan. alammainen, alimmainen 'undersåte, underdånig', alammaisesti 'underdånigt'
5 'tarjoutunut - - maksamaan' 23.2
6 'jalkaväkiosaston' (jalkaväkijääkärien joukko-osaston)
7 ylöspanna = perustaa, panna pystyyn
8 so. joka on määrä sijoittaa t. joka sijoitetaan (sijoitettaisiin) sinne 33.2.2 a, 33.3, 39.2.2.2
11 'prikaatinpäällikkö, eversti ja komentaja'
12 Svärdsorden eli Miekkaritarikunta perustettiin 1748; miekkaritariston tähdenmuotoinen kunniamerkki myönnettiin upseerille pitkästä, uskollisesta ja moitteettomasta sotilasurasta
13 Vapaaherra Berndt Johan Hastfer nimitettiin 1781 Savon prikaatin komentajaksi. Hän oli Kustaa III:n uskottu ja järjesti 1788 sotaan johtaneen provokaation - aivan kuten kuningas toivoi - sekä Olavinlinnan valtausyrityksen. Anjalan liittoon osallistunut Hastfer tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin, minkä jälkeen hän muutti Venäjälle (k. 1809).
14 so. raportoidessaan asiaankuuluvalla tavalla oleskelustaan Karjalassa ("kuuliaisen kertomuksen ohella"); juttu = kertomus, raportti
15 so. hänelle uskotusta tehtävästä
18 '(jääkärien l. jalkaväen) majoittamiseen' (r. inkvartering)
19 '(on) ilmoittanut, kertonut, esittänyt'
21 = voitaisiin vapauttaa - - ja kouluttaa maanpuolustukseen 37.3.1, 37.3.2
23 Abl. agentti 34.4 a
24 nimitetty = mainittu; alanimitetty = alla mainittu
25 so. kyseisen paikkakunnan käskynhaltija (r. ståthållare) l. Kuopion läänin maaherra S. W. Carpelan
26 Vapaaherra Simon Wilhelm Carpelan, myöhempi kenraalimajuri ja Viaporin komendantti, oli Kuopion läänin maaherra. Läänin (entinen Savon ja Karjalan lääni) perusti Kustaa III 1775 Suomen-vierailunsa yhteydessä. Ks. tämän tekstin viitettä 1.
27 'sitä (=aiempaa raporttia ja kansan anomusta) koskevasta (asianmukaisesta selvityksestä)'
28 'suorittaa, tehdä' 23.1
29 'suostuvat (tähän sopimukseen), solmivat (tämän sopimuksen)'
30 ruotu (r. rote) oli maaseudulla 2-6 talon ryhmä, jolla oli yhteisvastuu yhden sotamiehen ylläpidosta (ruotujakolaitos). Sotamies sai käyttöönsä mökin ja maatilkun, ja hänen perheensä sai elantonsa mökin maasta ja kotieläimistä. Ruodun vastuulle tuli myös köyhäinhoito.
31 /pielisjärvee/ = lukuun ottamatta Pielisjärveä
32 'ruplan' so. jotka maksavat veroa vähintään yhden ruplan vuodessa. Kun Kustaa III uudisti Ruotsin rahajärjestelmän 1777, riikintaalari (r. riksdaler) oli 48 killinkiä (r. skilling), killinki 12 runstykkiä (r. rundstycke); runstykki oli entinen hopea-, myöhempi kupariäyri. Ruplan arvo oli 30 - 40 killinkiä.
33 'koulutettavaksi (harjoitettavaksi)'; pass. 1. inf. 37.3.3
34 'yhdistyvät, liittyvät yhteen', so. ne talot (tilat), joilla on pienempi vero, tekevät yhteistyötä niin, että kaksi taloa kustantaa yhden sotilaan ylläpidon
35 'ei saa/ei tule komentaa t. määrätä puolustustehtäviin (r. kommendera) sen pitäjän ulkopuolelle, jossa - - '
37 = vahtia, so. sota-aikana kukin pitäjä tekee vuorollaan vartiopalvelusta
38 so. julkaisemme, annamme painaa 23.1
39 /upseerarien/ pro upseerien (so. mukanaan tarvittavat upseerit)
40 'olla paikalla, saapuvilla'; antaa itsens(ä) löyttää jsk (r. infinna sig) 37.3.2; löytää itsens(ä) kiitolliseksi = olla kiitollinen. Ks. tekstin 8 viitettä 60
41 = paikalliselle l. kyseisen läänin maaherralle
42 so. jotta voivat silloin aloittaa harjoituksen, joka on sovitettu seudun maaston mukaan ja sen puolustamiseksi (= seudun maastoon ja puolustukseen sopiva harjoitus/koulutus)
43 'suopeudella, armollisuudella', so. suopeasti, hyväntahtoisesti
44 menettää itsensä = menetellä, käyttäytyä; synonyymi käyttää itsensä 23.2
45 'tulla harjoitetuksi', pass. 1. inf. 37.3.1, 37.3.2. Ks. tämän tekstin viitettä 21
47 'vastoin toiveita, toisin kuin toivotaan'
48 Ns. sota-artiklat eli sotalaki painettiin suomeksi samana vuonna kuin Raamattu, 1642. Uusi versio Sodan-Articulukset ilmestyi 1683. Ensimmäinen versio (Hartikka Speitzin) pohjautui Kustaa II Aadolfin, toinen Kaarle XI:n sotalakiin. -> Katsaus vanhaan kirjallisuuteen 3.3
49 'yleisen lainsäädännön mukaan'
50 so. antaa tavallisen tuomioistuimen käsitellä asiaa ja päättää siitä, antaa asia tavallisen tuomioistuimen (abl. agentti 34.4 a) käsiteltäväksi ja päätettäväksi (pass. 1. inf. 37.3.3)
52 Ks. tekstin 21 viitettä 126
53 Hagaparken, Tukholman lähellä Solnassa sijaitseva englantilaistyyppinen puisto, luotiin v. 1780 - 97 Kustaa III:n määräyksestä
54 = secretarius status (r. statssekreterare) 'valtiosihteeri'. Jo Kustaa Vaasan aikana nimitystä sekreterare alettiin käyttää kuninkaankanslian parhaista kirjureista, ja 1629 kaksi kirjuria sai tittelin statssekreterare. Näistä sihteereistä tuli ns. kansliakollegion vakinaista henkilöstöä, kuninkaan ja valtakunnanneuvoston avustajia. Kustaa III käytti valtiosihteereitä jonkinlaisina epävirallisina ministereinä, mistä syystä nämä allekirjoittivat kuninkaan asiakirjoja. Virkanimekkeen sisältö ja merkitys vaihteli etenkin v:n 1809 jälkeen, ja Ruotsin statssekreterare on nykyään aivan muuta kuin 1700-luvulla.
55 Johan Gustaf von Carlsson oli v:sta 1781 lähtien Ruotsin sotaviraston valtiosihteeri (statssekreterare vid Krigsexpeditionen) ja v:sta 1792 Vaasan hovioikeuden presidentti.