Tekstejä Sorolaisen postilasta.

Opetuksia joulupäivän saarnasta, 1621 (Evankeliumiteksetinä Luuk. 2: 120)

Opeme / että cosca me olema kircos olleet ia Jumalan sana cwlleet / nijn pitä meidän palajaman cotia / kijttämän ia cunnioittaman Jumala hänen sanansa edestä. Eij meidän pidä menemän Crouwin ia iuoma pöydille / ninquin sen pahembi nyt tapattu / että cosca he lähtewät kircosta / nijn he menewät iuoman Crouwin kircon kylijn eli mualle / Custa he olutta löytäwät / ia siellä juowat itzens juowuxijn / ia sen cautta unhottawat Jumalan sanan ionga he kircosa cwlit / ia caicki se hedelmä cuin heidän pidäisi saaman Jumalan sanasta / pois catopi. Sillä ylönsyömys ia juomus / ia Jumalan sana eij taida yhten sopi / eikä mös pysyä sen inhimisen tykönä / ioca lyö hänens täyten olwella / mutta se tahto yhtä raidista sydändä / ia ioca tahto cwlla Jumalan sana hedelmän cansa / nijn hänen pitä sitä muistutteleman itzelens / ia sydämesäns tutkisteleman / ia tiellä käydesäns sijtä muinen cansa puhuman / nijtä kertoiman cuin hän kircos cwli. Sillä ninwuin teinit Schoulusa / cosca he cwlewat mitä heidän Schoulumestarins opetta / nijn he sen kätkewät ia panewat sydämens päälle / kyselewät toinen toisellens sijtä keskenäns / ia nijstä tulewat oppenet miehet. Nijn mös nijsä Jumalan sana tekepi hedelmän / iotca Jumalan sana wisusti ia ahkerasti cuulewat / mielens panewat / nojtä ajattelewat ia muistuttelewat cotia mennesäns / ia cotona ollesans. Mutta ne iotca menewät iuomapengille / nijsä Jumalan sana eij mitäkän hedelmät taida tehdä / Sillä Olu tucautta sen pois / nijn ettei he yhtäkän sana taida muista sijtä / cuin he Kircosa owat cwlleet / ia wielä pälisexi wetäwät heidän päällens / sen duomion cuin P. Pawali sano: Juomarit eij pidä Jumalan waldacunda perimän. Ja nijn tule heille cahtalainen wahingo / sillä he mistawat sen hedelmän / ioca tule Jumalan sanasta / ia tulewat ijancaickiseen cadotuxeen. Sentähden itzecukin cwlcan wisusti Jumalan sana / eläkän raitiudesa ia wälttäkän juomista / senpäälle / että Jumalan sana heisä pysyisi / ia hedelmän tekisi.

Kolmannen adventtisunnuntain saarnan alku, 1621 (Evankeliumitekstinä Matt. 11: 210)

NÄinä cahtena edesmennen Sunnuntaina te cwlitte saarnattawan meidän HErran Christuxen cahtalaisesta tulemisesta / ensistä cuinga hän swresa köyhydesä on tullut aiain Jerusalemin yhden Asin cansa: Sitälikin cuinga hän wijmeisnä / päiwänä on tulewa swresa woimasa ia cunniasa duomitzeman eläwitä ia cuolluita. Mutta että se ensimäinen tulemus on mailman edesä ylöncatzottu / ia se toinen sangen cauhia ia iulma nijlle Jumalattomille / mutta nijlle Jumalisille ia wanhurscaille sangen suloinen ia lohdullinen: Ja cuitengin he näinen cahden tulemisen wälillä owat monen ristin ja tuscan alla annetut: Sentähden on asetettu ia säätty Jumalan seoracunnasa / että tämän colmanen Sunnuntain pääälle / pitä saarnattaman sijtä colmanesta HErran Christuxen tulemisesta / ioca cutzutan Adventus Spiritualis & Sanctificationis / cuinga hän sen ensimäisen ia toisen tulemisen wälillä tule meidän tygöm hengelisellä ia näkymättömällä muodolla / Euangeliumin saarnan ia Sacramentein cautta / meitä lohdutta ia wahwista / eten me ristin alla wäsyisi / mutta olisimme kärsiwäiset / ia ilon cansa odotaisimme hänen tulemistansa wijmeisnä päiwänä / ionga päiwän päälle hän tahto tehdä lopun meidän ristin ia tuscan päälle. Ja tästä hengellisestä tulemisesta HErra Christus tämän päiwäisesä Euangeliumisa saarna ia puhu / cusa hän sano: Nijlle köyhille saarnatan Euangelium.

Tämä Euangelium yhtensopi sen toisen ia colmanne uscon Cappalen cansa: Sentähden se on yxi todistos HErrasta Christuxesta / että hän on se totinen Messias ia mailman wapattaia.

Ja iaetan tämä Euangelium cahten Cappaleen.

I. On Johannes Castaian Opetuslasten kysymisestä ia meidän HErran Christuxen wastauxesta.

II. On sijtä todistoxesta / ionga HErra Christus on andanut Johannes Castaialle.