Katkelma Agricolan Uudesta testamentista (Joh. 14: 111)

JA hen sanoi Opetuslapsillens, Elken teiden Sydhemen wauactuco. Wscottaco Jumalan päle, nin te mös vskot minun päleni. Minū Iseni Hones ouat monda Asuinsia. Ellei nin olis, Nin mine sanoisin teille, Mine menen walmistaman teille Sia. Ja waicka mine poismenen, walmistaman teille Sia, quitengin mine iellens tulen, ia otan teidhet minun tykeni, Ette cussa mine olen, sielle mös pite teiden oleman. Ja cuhunga mine menen, te tiedhette, ia sen tien te tiedhette.

Sanoi henelle Thomas, HERRA, emme me tiedhe, cuhungas menet, ia quinga me taidham tien tiete? Jesus sanoi henelle, Mine olen se Tie, ia Totuus, ia Eleme, Eikengen tule Isen tyge, waan minun cauttani. Jos te minun tundisit, nin te tosin tundisit mös minun Iseni. Ja nyt te tunnetta henen ia te neit henen. Philippus sanoi henelle, HERRA, osota meille Ise, ia me tydhyme. Jesus sanoi henelle, Mine olen nincauuan teiden tykenen, ia ett sine tunne minua? Philippe, Joca minun näke, hen mös Isen näke, Ja cuingas sanot, Osota meille Ise? Etkös vsko, ette minen olen Ises, ia Ise Minus? Ne sanat iotca mine teille puhun, em mine itzesteni puhu, Mutta Ise ioca minus on, hen töödh teke. Wskocat minua, ette mine olen Ises, ia Ise minus. Eli wskocat minua ninen Töiden tedhen iotca mine teen.