1. 1500-luku: Mikael Agricola
2. 1500-luku: Muita tekstejä
3. 1600-luku: Uskonnollinen proosa
4. 1600-luku: Lakikieli
5. 1600-luku: Lyriikka
6. 1600-luku: Arkisempaa suomea
7. 1700-luku: Lyhyt proosa
8. 1700-luku: Almanakkojen artikkelit
9. 1700-luku: Laki- ja sanomalehtikieli
10. 1700-luku: Tilapäisrunous
11. 1700-luku: Muita tekstejä

39. Konsti Elää kauwwan eli Tarpeellisia ja hyödyllisiä neuwoja ja Ojjennus-nuoria¹ Terweyden warjelemisexi ja saada elää isohon ikähän, 1786.²

Teksti alkuperäisessä asussaan

Joka tahtoo hywin terwesnä³ pysyä, ja kauwwan eleä⁴ pitkä ijällisexi, se eläkään kohtuullisesti juomasa ruasa, rakkauden harjoituxesa, kylwysä eli saunankäymisesä, suonen lyönnisä, nukkumisesä, työsä, murheesa ja muisa asian-haaroisa.
1 §. Watta⁵ on ihmisesä nijnkuin pata, ja maxa nijnkuin tuli sen alla, kuin se kiehuu; sentähden pitä⁶ wahta⁵ pidettämän lämminnä³, käwelemisen, eli kätten työn eli ruumijn waiwaamisen⁷ kautta, wähä ennen rualle mennesä; että watta⁵ edeltä ylös lämpiää, ennen kuin ruokaa uudesta⁸ nautitaan; Ruan jälkeen ei pidä rutosti⁹ työhön ruwettaman¹⁰.
2 §. Kauwan paastota ja nälkää nähdä, yli oikian ruan ajan, ei ole terweellinen; sillä ihminen saa wattaansa kelwotointa¹¹ märkyyttä¹² ja ilmasta, kinoa¹³.
3 §. Älä syö, joss ei ole nälkä; ja watta tyhjetty¹⁴ entisestä ruasta; muutoin kartutat mädättäwäisiä kinoja¹³.
4 §. Älä monta tijmaa¹⁵ ruokaile, äläkä syö monenlaisia.
5 §. Kesällä syödään wähemmän, talwella enemmän; mutta ruan wälijn juodaan wähä ja usein.
6 §. Lihawa ja raswanen ruoka estää ruan sulamisen, makia ruoka ylös sulaa¹⁶ kinot. Lijan suolainen ja palanut, wahingoittaa wattan.
7 §. Pese suus, hambaas, silmäs, korwas tausta kylmällä lähde wedellä joka aamu, wahwistaa näön, kuulon ja hampaan, wanhaan ikään.
8 §. Harjaa ja kampaa usein pääsi, että ajwon¹⁷ lijat höyryt ulos pääsewät.
9 §. Käwele ja lijku, jotain¹⁸ ylös nostuasi, että loka¹⁹ joka yöllä on kokoontunut suolijn, laskeusi²⁰ alas päin, ulos perkauxeen²¹.
10 §. Suuri ja äkkinäinen wihastuminen, ja raskas pitkällinen murhe ja huoli, kuiwaawat ylös ruumijn ja wiewät wihdoin kuolemaan. Samoin äkkinäinen ja huomahtematoin²² ilo; sentähden sekä wiha, murhe ja suuri ihastuminen²³ pitää olla kohtuullinen.
11 §. Juopumus wäkewistä juomista, tekee ihmisen laiskaxi ja uneliaaxi, wahingoittaa wattan, ja matkaan saattaa aiwolle ja koko ruumijlle paljon pahaa.
12 §. Hapoin olut, eli se kuin on prykätty²⁴ kissastuneista²⁵ ja happoimista maltaista, on sangen wahingollinen, samoin se juoma joka ei ole hywin keitetty, josta tulee pureita²⁶ ja wattan wäänteitä. Aiwan tuoreesta ja samiasta²⁷ juomasta tulee kiwi-tauti²⁸. Wesi ja maito, kirnupijmä²⁹ erinommattain³⁰ on luonnollisin ja terweellisin juoma.
13 §. Uni eli nukkuminen on sangen hywä, kuin se on kohtuullinen; sillä se waikuttaa³¹ teräwän ymmärryxen, hywän muiston³², ja kewiän³³ työn; wahwistaa ne luonnolliset³⁴ woimat, saattaa ruumijn lihawaxi³⁴ ja luonnon lämpymäxi³⁵,
14 §. Mutta lijkanainen nukkuminen ei ole hywä; sillä sijtä kuiwettuu ruumis, ja lisää kinoja¹³ ja sitkeitä märkyyxiä¹², keripukkia ja rewäsintä.³⁶
15 §. Likin³⁷ ruokaa, juomaa ja unta, on lijkunto, askaroitseminen ja työn tekeminen, sekä ruumille että mielelle terweydexi. Lijkunto, ajaa suonista ja jäsenistä pahat märkyydet¹², ja kiskoo ne irralle ja ikänänsä kuin pois hiwuttaa.
16 §. Paljo walwominen on wahingollinen ja wähentää sen luonnollisen lämpymän³⁵ aiwan paljon, häwittää sen luonnollisen märkyyden¹², ja kaswoin kauneuden, lisää sappea³⁸ ja kuiwaa ruumijn ylön paljon.
17 §. Älä pidätä wettäs³⁹, tuulta⁴⁰ ja muuta luonnollista tarwettas, waan toimita ne luonnon waatimuxen perästä. Kiwi-taudit²⁸, pureet²⁶ ja muut wiat tulewat joss ei luontoa totella sen waatiessa.
17 §. Että usein purgerata⁴¹ ja lääkityxiä nauttia, on wahingollinen: luonto tottuu wihdon nijhin, ettei se mitään tottele; ja ne wetäwät ja imewät pois sen luonnollisen märkyyden¹².
18 §. Kolme kappaletta, joss nijstä waarin otettaan, pitäwät Terwesnä : 1:xi⁴², pitää jalkansa aina kuiwana ja lämminnä. 2:xi, että watta on auki luonnolliseen perkauxeen²¹. 3:xi, että pää pidetään kylmempänä kuin jalat. Jalkain märkyydestä ja huolimattomuudesta kuolee enin osa ihmisiä.
19 §. Iloinen mieli ja tytywäisyys lisää ikää. Merkit, joista tietään⁴³, joss joku Elää Wanhaxi : Lewiät rinnat⁴⁴, mutt ej ylös kohonneet⁴⁵, hoikka watta⁵; lihasuoniset⁴⁶ reidet ja sääret karheilla karwoilla, iso pää; tiwis ja luja iho ja nahka; enemmän lihaa, kuin lihawuutta; kewiä ja tasanen hengen weto, ettei rinta nouse ylös; waltasuoni⁴⁷ ej lyö lujemmin eli nopeemmin juostua eli kijwettyä ylös mäkeä; tasainen uni ettei kaikista napsahduxista herää; että pian nukkuu; syöö wahwat atriat, ja ei usein käy tarpeelleen; kowa tarwes⁴⁸; mutta oikialla ajalla; iloinen ja leikkinen, joka ej pane kaikkia mielelleen; ej murehdi turhia; on hilpiä⁴⁹ ja lijkunnosa⁵⁰. Mutta ne jotka owat kowin wirkut, käywät nopiasti ja tekewät ylön⁵¹ hilpiästi⁴⁹, eiwät elä nijnkauwwan kuin ne jotka owat werkkaiset⁵². Ne joilla on hywä terweys ja eiwät paljon lijku tulewat wijmmein lihawaxi. Ruoka sulaa pikemmin yhen⁵³ iloisen, kuin murheellisen tykönä, sentähden syödesä pitää olla sijwo puheita. Jolla on pitkä kaula ja hieno iho, ej elä paljon yli 30 ennenkuin saa keuhko taudin. Joilla on lyhyt kaula ja pienet iho karwat, kuolewat enimmästi halwattuna. Ylönpaldinen äkkinen lijkunto waikutta³¹ myös halwauxen. Joka on lassa ja nuorna elänyt sijwollisesti ja kohtuullisesti, se saa wielä wanhanain⁵⁴ nauttia jaloa⁵⁵ terweyttä, ja iloista hywää omaa tuntoa.⁵⁶

(cc) Sivuston käyttöehdot — Päivitetty syyskuussa 2013.