Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. Katsaus vanhan kirjasuomen ortografiaan








Lyhenteet ja merkit

Lähdelyhenteiden selityksenä on kirjoittajan täydellinen nimi, esim. Proc = Procopaeus, Kristian. Jos samalla kirjoittajalla on useampi kuin yksi teos, lähdelyhenteessä mainitaan painovuosi. Aineslähteet eivät ole mukana Lähdekirjallisuus-osiossa, mutta teokset löytyvät seuraavista kirjallisuusluettelon nimikkeistä: Forsman Svensson, Pirkko 1983 ja 1990; Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) I, 1985.

Esimerkkien lähdelyhenteet

Agr = Agricola, Mikael

Andr = Andreae, Georgius

As = Asetusten suomennokset 1615–1700

Bång = Bång, Petrus

Eras = Erasmus Rotterdamilainen eli Roterodamus

Fav = Favorinus, Johannes

Finno = Jacobus Finno eli Jaakko Suomalainen

Flach = Flachsenius, Jacobus

Flor = Florinus, Henrik

Hamm = Hammar, Nicolaus

Hemm = Hemminki Maskulainen

Ika = Ikalensis, Abraham

Just = Justander, Eerik

Kex = Kexlerus, Andreas

Kolck = Kolckenius, Joosef

Koll = Kollenius, Abraham

Lju = Ljungo Tuomaanpoika

LPet = Laurentius Petri

Pacch = Pacchalenius, Andreas

Proc = Procopaeus, Kristian

R 1642 = vuoden 1642 Raamattu

Raj = Rajalenius, Tuomas

Salam = Salamnius, Matias

Sor = Sorolainen, Eerik

Tamm = Tammelinus, Gabriel

Thur = Thuronius, Johannes

Takaisin sivun alkuun

Muut lyhenteet ja merkit

-ssA, -kO, nUt ; arkkifoneemit A, O, U = vokaalisointuparit a-ä, o-ö. u.y

š = soinnillinen dentaalispirantti t :n heikkoasteisena vastineena (= nyky-yleiskielen d )

ɣ = soinnillinen palataalispirantti k :n heikkoasteisena vastineena (nyky-yleiskielen Ų, j , v )

θ = soinniton dentaalispirantti nykyisen ts -yhtymän vastineena

Ų = kato, nolla

x > y = x on historiallisesti muuttunut y:ksi tai y on syntynyt x:stä

: = kuuluu samaan paradigmaan

~ = edustaa samaa kategoriaa

? = kielellisesti kyseenalainen tai tulkinnaltaan epävarma ilmaus

'tyttö' = nykykielinen merkitys tai muoto

/uusi/ = sanan ääntämys, esim. Wsi /uusi/

(ä) = nykykielen kannalta puuttuva aines, esim. äännekehityksen vuoksi tai ortografisista syistä pois jäänyt kirjain(yhtymä): merkintä /hänens(ä)/ osoittaa tekstissä esiintyvän asun henens loppuheittoiseksi ( ä > Ų). Sulkeilla on osoitettu myös epävarma lukutapa, esim. äänteiden kesto: merkintä /sa(a)rna/ tarkoittaa, että sanan ensi tavun vokaali on mahdollisesti luettava lyhyeksi.

 

isl. = islannin (kielessä)

lat. = latinan

px = possessiivisuffiksi

r. ja ru. = ruotsin

ransk. = ranskan

ven. = venäjän

VKS = Vanha kirjasuomi

Takaisin sivun alkuun