Virtuaalinen vanha kirjasuomi
  1. Artikkeleista
  2. Pronominien ja omistusliitteiden käytöstä
  3. Subjektista
  4. Objektista
  5. Predikatiivista
  6. Sijamuotojen käytöstä
  7. Postpositioilmaukset sijamuotojen vastineina
  8. Tempuksista
  9. Moduksista
  10. Passiivista
  11. Kongruenssista
  12. Negaation erikoispiirteitä
  13. Infinitiivien käytöstä
  14. Partisiippien käytöstä
  15. Lauseenvastikkeista
  16. Virkkeistä ja lauseista
  17. Sanajärjestyksestä








29.1 Arvonimien taivutus

29.2 Paikallissija-attribuutteja

29. ERÄISTÄ ATTRIBUUTEISTA

Tässä jaksossa ovat puheena arvonimet ja niihin rinnastuvat ilmaukset (29.1) sekä paikallissija-attribuutit (29.2). Attribuutteja käsitellään myös muissa jaksoissa: arvonimiä erisnimien vierasperäisten sijamuotojen yhteydessä (30.4), eräitä attribuutteina käytettyjä postpositiorakenteita (31.2), partisiippiattribuutteja (38.2) sekä attribuutteihin liittyviä sanajärjestysseikkoja (41.3)

29.1 Arvonimien taivutus

Tapauksissa, joissa henkilönnimeen liittyy arvonimi tai sellaiseen rinnastuva attribuutti, vanhan kirjakielen käytäntö vaihtelee. Yleisin on nimen edellä oleva samasijainen attribuutti (tyyppi profeetalle Elisalle pro nykykielen profeetta Elisalle), joskin nykykäytännön mukaisia ilmauksia esiintyy:

Rajalenius 1654b

Procopaeus

Ikalensis 1659

Kexlerus 1680

Laur. Petri 1656

* Agricola:

Toisaalta nimenetinen arvonimi voi jäädä taipumatta, vaikka sillä on määrite, minkä lisäksi esiintyy muuta nykyisestä poikkeavaa käytäntöä, esimerkiksi tyyppi kuningas Kustaan Toisen pro Kustaa Toisen:

LPet 1670

* Agricolalta löytyy useita esimerkkejä, joissa on taipunut attribuutti + taipumaton erisnimi, yleensä vierasperäinen:

Vrt. myös se wori Libanon . Tällaista näkee jonkin verran 1600-luvunkin teksteissä: K. Saul, joca hänen Poicans Jonathan - - aiwoi cuoletta (LPet 1644b E3b)

Nykykielessäkin yleistä tyyppiä Tuomas-piispa, Kaarle-kuningas käytetään etenkin nominatiivissa, tosin aina yhdysmerkittömänä:

* Agricolalla on runsaasti nominatiiviesimerkkejä, mutta myös obliikvisijaisia esiintymiä; joissa erisnimi taipuu:

29.2 Paikallissija-attribuutteja

On luonnollista, että vanhassa kirjakielessä on nykyistä runsaammin paikallissijaisia attribuutti-ilmauksia ja usein nykykielen kannalta oudoissa yhteyksissä: kuuluvathan suomen paikallissijoja vastaavat prepositiorakenteet esim. ruotsin ja saksan attribuuttisysteemiin. Attribuutteina ovat yleisiä myös postpositiorakenteet, joista tulee puhe tuonnempana (31.2). Nykyinen kirjakielikin viljelee paikallissija-attribuutteja, mutta niiden käyttö on rajallista: kielenhuolto hyväksyy lähinnä verbeistä johdettuihin teonnimiin liittyvät rektionmukaiset määritteet (esim. kertomus Punahilkasta, usko ~ luottamus Jumalaan). Rajallisinta selvän lokaali-ilmauksen käyttäminen on nykyään konkreettisten substantiivien määritteenä: ?kahvi kupissa (-> kupissa oleva kahvi), ?korkeakoulu Vaasassa (-> Vaasan korkeakoulu) jne.

Vanhan kirjakielen paikallissija-attribuuttien vastineeksi sopii useimmiten genetiivimäärite, joskus taas yhdyssana tai konstruktio, jossa määrite on kytketty pääsanaansa välittävän partisiipin avulla (kupissa oleva kahvi). Joissakin tapauksissa paikallissijainen ilmaus on sinänsä käypä, mutta rektio on muuttunut: merkki jhk -> jstk. Taajimpaan attribuutteina esiintyvät inessiivi ja illatiivi, muunsijaisia attribuutteja on vähemmän. 1600-luvun kirjoittajat liittävät illatiivimääritteen mm. substantiiveihin alku, esikuva, kuvaus 'kuva, symboli', perustus, syy, tahto, välikappale. Illatiivissa ovat myös arvonimiin herra, (perintö)rouva, ruhtinas ym. liittyvät paikannimet, ts. tyyppi suuriruhtinas Suomeen pro Suomen suuriruhtinas. Saman ajan ruotsissa näissä esiintyy till-prepositiollisia määritteitä, joten ruotsin rektiosuhteet lienevät olleet mallina. Toisaalta 1600-luvun teksteistä ei juuri tapaa nykyisille kielenhuoltajille päänvaivaa tuottavia "myymäläadessiiveja" tai komitatiivi- ja instruktiiviattribuutteja.

Illatiiviattribuutteja:

(1) Alcu Aututen Proc 1690:11

(2) alcu caickeen muhun pahuuteen Ika 1659:25

(3) juuri ia Alcu caicken wiheljeisyten ia waiwaisuten LPet 1644a C3b

(4) alcu eli tila muihijn puheisijn LPet 1644a N2a

(5) Joca Historia on ollut W. T. sangen jalo Esicuwa Christuxen ristin- naulitzemiseen Ika 1659:131

(6) cuwaus sijhen uuten Pääsiäis lambasen Christuxen Raj 1654b G4a

(7) yxi cuwaus ja awistus caickeen tähän Armoon Hamm 1683 B2b

(8) Perustus sihen on tämä Proc 1681 Ba

(9) oikia perustos autuuten Raj 1654b N4a

(10) todistos siehen, että Ika 1659:176

(11) Jumala on sihen todistaja Kex D3a

(12) mercki siehen, ettei Ika 1659:126

(13) eläwä toiwo - - turmelemattoman perindöön Proc 1690:10

(14) Syy ja Wälicappale Aututeen Kolck B4b

(15) Christuxen Canssaperilliset - - Sijhen Catomattomaan - - Perindöön Hamm 1683 B3a

(16) Perindöherralle Malmijn ja Tambercoskeen LPet 1656 esip.

(17) Frw Anna Maria Kruus, Grefwinna Raseborijn ja Falkenstenijn LPet 1670 esip.

Inessiiviattribuutteja:

(18) Pawi Romis 'Rooman paavi' Raj 1654b Fb

(19) hänen pitä tuleman nijncuin Canerwa Korwesa Flach B3a

(20) jos se salainen Ihminen on ilman wiata Sydämes Kolck C2b

(21) Turun Caupingijn [!] (joca on Pääcaupungi Suomes - -) LPet 1670 A4a

(22) hän anda ruan - - Linnuil taiwas alla, Caloil wesis, Pedoille medzis, Madoille maasa, ia Ihmisille maall asuwaisil LPet 1644a M3b

(23) joca [= hyeena] on yxi eläin Egyptis Ika 1659:138

(24) Professorille Cuningal. Academiasa Turusa, ja kyllä kijtettäwälle Kirckoherralle S.Marian Kircosa 'Pyhän Marian kirkon kirkkoherralle' Hamm dedik.

(25) Josaphat Cuningas Judaas 'Juudean kuningas' oli andanut - - Hamm B3a

(26) hän tuli Cronon Rekningi-Cammarin, Turun Kaupungis 'Turussa sijaitsevaan kruunun laskentavirastoon' Cammariskrifwarixi Andr D3a

(27) he saattaisit murhelisille Zionis caunistuxen Kex B4a

(28) rascambi cuin sanda meres 'meren hiekka'Raj 1654b C3b

(29) Njn myös wijnasta Calkisa 'ehtoollismaljan viinistä' [Jeesus sanoi] Raj 1654b Hb

(30) tämä Ewangelium - - saarnatan joca wuosi Ensimmäisnä Sunnuntaina Adwentis 'adventtisunnuntaina' Raj 1654b Ga

Muunsijaisia attribuutteja:

(31) se on JVmalan tahto teistä Raj 1654b Ca

(32) joca [= Jumala] Käskyn rackaudesta cutzu - - ensimmäisexi Käskyxi Kolck Cb

(33) cusa Augustinus käyskendeli ajatuxis P. Colminaisudest LPet 1644b Kb

(34) Candacam Seppeleitä nuorista cuckaisista 'tuoreista kukista tehtyjä seppeleitä' Thur B3b

(35) nijn on lohduttanut Christus sitä muhelloista [!] Leske Nainist 'surevaa Nainin/nainilaista leskeä' Flach A2b

(36) cosca leskellä Sarpathist, ei ollut muuta elatost Ika 1659:165

(37) Se tosin oli Prophetalle wieralla Maalla - - yxi surullinen Sanoma Kolck Ab

(38) asetti hän [= Joosef] asumaan hänen [= isän] yhteen lihawaan Maanpaickaan , Ramesexen maalla Ika 1659:162

Muist. Verbin rektion mukainen määrite liittyy mykykielessä esimerkiksi tekijännimiin, ja ilmaus katsotaan tällöin yleensä yhdyssanaksi: kirkossakävijä, ulossaattaja. Niinpä määritteen paikka on vakio. Kaikkiin tekijännimiin ei määritteitä voi esitetyllä tavalla liittää, vaan määrätapauksissa tekijännimen tilalle sopii akt. 1. partisiippi: *koulussaopettaja -> koulussa opettava. Vanhassa kirjakielessä tekijännimien ja aktiivin 1. partisiipin tehtävät ovat nykyistä jäsentymättömämmät ja niiden rinnakkaiskäyttö tavallisempaa (ks. muoto-opin jakso 19.5.1 Muist.). Niinpä tekijännimiin liitetään määritteitä vapaammin kuin nykyisessä kirjakielessä.

Esimerkkejä: