Suomen kielessä ei ole artikkelia. 1500-luvun kirjoittajat kuitenkin käyttivät usein pronomineja ja lukusanaa yksi artikkelina. Tällaiseen käyttöön johti se, että vanhimmat tekstit käännettiin indoeurooppalaisista kielistä, joiden syntaksiin artikkeli kuuluu. Monta muutakin nykykielessä esiintymätöntä piirrettä voimme havaita näiden kirjoittajien teksteissä. Syynä siihen, että vanha kirjasuomi niin monessa kohdassa eroaa nykyisestä, on - vieraiden kielien vaikutuksen ohella - usein kapea lounaissuomalainen murrepohja. Tällaisista piirteistä huolimatta vanha kirjasuomi ei nykyihmisellekään yleensä ole vaikeaa ymmärtää, jos sitä kuulee luettuna. Hankalaa se sen sijaan on, jos sitä joutuu lukemaan saamatta opastusta vanhimman ortografian tuntemukseen. Kannattaa tietysti muistaa, että Agricolalla ei tässä asiassa juuri ollut apua muiden kielten mallista ja että hänellä pioneerityössään oli monta muutakin asiaa pohdittavanaan kuin ortografia.